Kapteeni Wilhelm Olin rakennutti nykyisen päärakennuksen vuonna 1897, koska edellinen rakennus oli palanut, samoin kuin pohjoisen naapuritilan päärakennus. Talo siirrettiin tänne Eteläpäästä. Se oli selvinnyt vuoden 1859 suuresta tulipalosta, mutta se oli siirrettävä, kun uutta kirkkoa alettiin rakentaa. Pitkä ulkorakennus rakennettiin vuosina 1838-39. Tuolloin tontilla oli suuri laituri, jossa oli kahdet portaat kaupunginlahteen.
Rakennushistoriaa
Tontit 171 ja 172 ovat olleet yhdistettyinä ainakin vuodesta 1864 lähtien. 7. syyskuuta 1864 päivätyssä vakuutuskirjassa mainitaan alkuperäinen päärakennus vuodelta 1838, joka paloi 1880-luvulla ja jonka tilalle rakennettiin nykyinen päärakennus vuonna 1897. Mielenkiintoista on, että alkuperäinen päärakennus on todennäköisesti ollut valkoisella öljymaalilla maalattu ja kattotiilikatteinen korkeaempire -talo. Myös talon mittasuhteet olivat empiretyyppiset, ja sen ulkomitat olivat 19,2 x 10,8 metriä, korkeus 9,5 metriä ja siinä oli seitsemän huonetta ja keittiö. Vuonna 1864 kaikki ulkorakennukset olivat myös keltaisia, maalattu keltamullalla, samoin kuin aita, ja portti oli maalattu valkoisella öljymaalilla, ja tuolloin tontilla oli suuri kivilaituri, jossa oli kaksoisportaat, jotka johtivat ulos kaupunginlahteen.
Nykyisen päärakennuksen rakennutti kauppias ja merikapteeni Johan Wilhelm Olin, joka vakuutti tilan vuonna 1898 (1908), ja tuolloin tontin 171 keskellä oli valokuvausstudio. Talo siirrettiin Itäiseltä Pitkältäkadulta, kun uutta kirkkoa alettiin rakentaa, 40 vuotta sen jälkeen, kun se oli selvinnyt vuoden 1859 suuresta tulipalosta, joka tuhosi kirkon ympärillä olevaa aluetta. Lue lisää Salins talosta, numero 34A, kirjassa De gamla gårdarna, Ett försvunnet kvarter i stadens centrum, Nystén Lilly.
Seuraavassa 15. tammikuuta 1920 päivätyssä vakuutuskirjassa, jolloin tontin omisti kauppias K. L. Saari, tontti oli kokenut useita muutoksia, joiden lopputuloksena tila on nykyisessä muodossaan.
Jälkimmäisen vakuutuskirjan mukaan tontti oli rakennettu seuraavasti:
- Päärakennus Rantakadulla on rakennettu vuonna 1897, laudoitettu ja maalattu öljyvärillä ja jossa on rautapeltikatto. Koko 22,50 x 10,50, keskikorkeus 9,50 metriä. Talossa on 11 asuinhuonetta, joissa on yhteensä 8 kaakeliuunia ja kaksi keittiöhellaa sekä kaksi kuistia, joiden mitat ovat 3×3 metriä ja 3,5 metriä korkeat.
- Päärakennuksen kanssa vinekkelissä tontin pohjoispuolella on vuosina 1838 ja 1939 rakennettu ja vuonna 1919 muutettu asuinrakennus, joka on laudoitettu mutta edelleen maalaamaton, kooltaan 10 x 5,34 metriä ja korkeudeltaan 5,64 metriä. Alkuperäisessä muodossaan taloon kuului leivintupa ja hedelmähuone, jossa oli leivinuuni ja kaakeliuuni, mutta muutosten jälkeen siihen tuli 4 huonetta, joissa oli yhteensä kaksi kaakeliuunia ja keittiöhella sekä 3 x 2,8 metriä korkea kuisti.
- Talousrakennus rakennettu vuosina 1838 ja 1839, laudoitettu ja punaiseksi maalattu, asfalttihuopakatto. Rakennuksen mitat ovat 35 x 5,34 metriä ja korkeus 5,64 metriä. Rakennukseen kuuluu kaksi kaksikerroksista varastoa, kaksi polttopuuvajaa, talli, karjarakennus, rehutalli, ulkorakennus ja lantala.
- Alueen itäpäässä on vuonna 1919 rakennettu asuinrakennus, jossa on vielä maalaamaton harjakatto. Koko 8,6 x 6,6 metriä, korkeus 6,8 metriä, ja siinä on 2 asuinhuonetta, 1 keittiön liesi, jossa on leivinuuni ja muurattu pata sekä peltihella.
Alueen keskellä oli myös kaksi rakennusta, jotka ovat nyt kadonneet: vuonna 1892 rakennettu rungosta ja laudoista tehty työkaluvajarakennus (entinen valokuva ateljé) ja turvekattoinen maakellari.
Sisäänkäyntiportti ja aita (18 metriä pitkä ja 2 metriä korkea) oli maalattu öljyvärillä.
Palovakuuksesten tiivistelmänt tekstistä: Förslag till förbättring av stadsbilden: Strandgatan mellan Salutorget till Kolargränden, Wenman Niklas, Talotuuma, 1996
Omistajia ja asukkaita
omistajia palovakuutuskirjojen mukaan
1864
Raatimies G.E.Strandman
1908
Merikapteeni Johan Wihelm Olin
1916
1920
Kauppias K.L.Saari
Lue lisää omistajista ja asukkaista Lasse Backlundin sivulla
