Eklundin talo

Bild, Arkkitehtuurin laitos, arkkitehtuurin historia, opetuskuvakokoelma Suomi 4. Suomalaiset kaupungit. Kristiinankaupunki, katunäkymiä." 1910-luku. Delförstoring

Ensimmäisen korttelin tontti nro 38 ulottui Läntiseltä pitkältäkadulta Itäiselle. Päärakennus oli Itäisen Pitkänkadu rakennus jonka vanhempi osa on palovakuutuskirjan mukaan vuodelta 1812. Henkikirjojen, kartan ja lainhuutjoen mukaan tosin tontti oli Henrik Mattsonin ja hänen jälkeläistensä omistuksessa 230 vuotta 1658-1888, ja voidaan olettaa että talo on paljon vanhempi kuin vuodelta 1812.

Kujalla olevan ulkorakennuksen läntinen osa palo tuhopoltossa vuonna 1888 jonka sytytti omistaja poliisikonstaapeli Josef Robert Till. Moni tuntee tänä päivänä tämän talon nimellä Henttosen talo.

Tuvassa vieraili kenraali Mannerheim vuonna 1920, tässä siitä kertomus ruotsiksi:

“Den 21 november 1920 besökte general Gustaf Mannerheim vår stad. Med hans ciceroner gjordes en rundvandring kring staden. Det lär ha varit dess pittoreska utseende som slog an på honom. Kommen till Kattpiskargränden, vid Glasas-Richards (Richard Eklund) gård blev det paus. Generalen hade säkert sett något vackert hos det gamla huset — men också något mera. I ett av fönstren fladdrade en fastspikad tyglapp. Han frågade sin uppvaktning vem som bodde där. Efter erhållen upplysning lär Mannerheims ord fallit ungefär så här: Gubben skall ha ett helt fönster, varpå han visades in till Richard. Han tryckte hans hand och en större sedel hade därmed bytt ägare. De växlade några ord, och Richard som blivit i extas, stammade fram sitt — tackar ödmjukast.”
Sannsagor från Kattpiskargränden av Gösta Lindqvist. (1954). Huomaa että tarinassa mainittu rikkinäinen kangaspalalla peitetty ikkuna näkyy yllä olevassa kuvassa.

Rakennushistoriaa

Alunperin tämä tontti ulottui Itäisestä Pitkäkadusta Läntiseen Pitkäkatuun, Itäisen Pitkäkadun varrella sijaitsevan asuin­rakennuksen näin ollessa päärakennuksena (rakennettu 1812 ja -30 mutta oletamme että vanhempi) v. 1860 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan Kissanpiiskajankujalle oli nykyistä pitempi, yhtenäinen ulkorakennus.
Tämä ulkorakennus pystytettiin 1845-46 ja oli pystylaudoitettu ja punamullattu tiilikaton alla. Talossa oli idästä länteen katsottuna 2 makasiinia, 2 vajaa, 1 rehulato, 1 hevostalli,
1 navetta ja 1 lantala.
Läntinen puolisko talousrakennuksesta tuhoutui murhapoltossa 1888 ( Poliisin tutkimuspöytäkirjojen mukaan ulkorakennuksensa tuleen oli sytyttänyt omistaja itse, poliisikonstaapeli Josef Robert Till, ilmeisesti vakuutuskorvauksen toivossa). Tässä palossa paloivat rehulato, talli ja navetta jossa oli 2 lehmää.
Nykyinen ulkorakennus tontin länsipuolella pystytettiin kaikesta päätellen 1890 -luvun alussa.
Läntisen tontipuoliskon pohjoispuoleinen asuinrakennus on 1860-vuoden vakuutusasiakirjan mukaan rakennettu kuusihirrestä vuonna 1835, osittain laudoitettu ja kaikkialtaan maalattu “tummanpunaisella vesivärillä”.
Talossa oli eteinen, 2 kamaria ja keittiö tiilikatteen alla. (Ks valokuvaa sivulla 89 Haaviston kuvateokessa “Kristiinankau­punki- puukaupunki-idylli “).
Läntisen Pitkäkadun puoleinen asuinrakennus mainitaan olevan liian huonossa kunnossa vakuutettavaksi kyseisenä vuonna (1860) -korkeus mainitaan 5 -metriseksi.
Kiinteistöllä oli 2 portia , toinen Kissanpiiskaajankujalle, makasiinin ja päärakennuksen välillä, toinen Läntiselle Pitkä-kadulle, aivan asuinrakennuksessa etelään. Tämän lisäksi tonttia ympäröi 38 metriä lankkuaitaa.

Brandförsäkringsbrev N:o 4333, Direktionen för allmänna brandstods-bolaget i Finland. Palovakuutuskirjassa murhapolttotapausta käsitellään kymmenillä sivuilla.
Planteckning af gården och tomten no 38 uti första qvarteret i Kristinestad jemte den samma angränsande omgifningar. I Brandförsäkringsbrevet listas närliggande byggnader.
Ritning Med anhållan att få uppföra en Uthusbyggnad på samma plats der den nedbrunna stått dels af stock del af korsvirke och bräder å min ägande tomt No 38 i första qvarteret tillhörig Richard Eklund.

Omistajia ja asukkaita

Talon historian vuoteen 1830 selvitti Pekka Linna.

1658
Vuoden 1658 kartan mukaan tontin, jonka numero silloin oli 17, omistaa Fendrich Mattson. Henkikirjoista ei tosin lödy Fendrichiä vann Henrik (Hendrich) Mattson vuonna 1657 ja Hendrich Mattssonin leski 1659. Oletamme että kyseessä on sama henkilö.

Henrik Mattssonin poika oli Lill Hans Henriksson, ja tämä sai vaimonsa Margethan kanssa kaksi tytärtä, josta toinen nai Jacob Jacobsson Starkin ja toinen, Agnes/Agnetha, Matts Beckströmin joka henkikirjojen mukaan omisti tontin ainakin vuodesta 1732.

17321739
Talossa asuu porvari Matts Beckström vaimonsa ja poikansa Johanin kanssa henkikirjojen mukaan, luultavasti tällä tontilla. Kuten mainittiin Matts oli Lill Hans Henrikssonin vävy joka oli Henrik Mattsonin poika, ja Henrik siis omisti tontin ainakin vuodesta1658.

1739
Matts kuolee Porissa ja Johan Beckström ottaa talon haltuunsan (lainhuudatusta ei ole että Johan olisi ostanut jonkin tontin joten oletamme että Mattsin talo oli tämä talo. Tiedämme että Johan asuu myöhemmin tässä).

1751
Bergentinin vuoden 1751 kartan mukaan tämän tontin, jonka numero on nyt 17, omistaa Johan Beckström. Rakennukset kartalla vastaavat suurinpiirtein tämän päivän tilannetta.

1756-1771
Talon numero 17 omistaa Johan Bäckström vaimoineen, henkikirjojen mukaan.

1772-1793
Tontin numero on nyt 15, vuoden 1772 kaavan mukaan ja omistajina vielä Johan Bäckströmin perhe, tytär Caisa.

1794
Talossa asuu Hällströmin perhe, Caisa Bäcktström on mennyt naimisiin Hällströmin kanssa 1793

1818
Hällströmin tytär Anna Catharina (tai Anna Caisa?) (s. 1800 k. 1886) menee naimisiin Josef Lindin kanssa ja he asuvat talossa.

1830
Tontilla on nyt numero 38 vuoden 1825 kaavassa, ja täällä asuu porvari Josef Lind, vaimo Catharina, räätäli Carl Backman ja vaimonsa Maria ja muita ihmisiä

1835
Josef Lind ja muita

Omistajia palovakuutuskirjan mukaan
1865
Porvari Josef Lind

1870-1885
Porvarinleski Anna Katarina Lind

1888
Talon omisti poliisikonstaapeli Josef Robert Till

1890
Richard Eklund

Teksti: Dag Björklund

Kiinteistö nro. 287-1-123-7
Talon nro. 1842 1 / 38
Rakennusvuosi 1812
Rakentanut
Suojelu SR,SR
Osoite Itäinen Pitkäkatu 61
Instagram
Facebook