Alunperin tämä tontti ulottui Itäisestä Pitkäkadusta Läntiseen Pitkäkatuun, Itäisen Pitkäkadun varrella sijaitsevan asuinrakennuksen näin ollessa päärakennuksena (rakennettu 1812 ja -30 mutta oletamme että vanhempi) v. 1860 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan Kissanpiiskajankujalle oli nykyistä pitempi, yhtenäinen ulkorakennus.
Tämä ulkorakennus pystytettiin 1845-46 ja oli pystylaudoitettu ja punamullattu tiilikaton alla. Talossa oli idästä länteen katsottuna 2 makasiinia, 2 vajaa, 1 rehulato, 1 hevostalli,
1 navetta ja 1 lantala.
Läntinen puolisko talousrakennuksesta tuhoutui murhapoltossa 1888 ( Poliisin tutkimuspöytäkirjojen mukaan ulkorakennuksensa tuleen oli sytyttänyt omistaja itse, poliisikonstaapeli Josef Robert Till, ilmeisesti vakuutuskorvauksen toivossa). Tässä palossa paloivat rehulato, talli ja navetta jossa oli 2 lehmää.
Nykyinen ulkorakennus tontin länsipuolella pystytettiin kaikesta päätellen 1890 -luvun alussa.
Läntisen tontipuoliskon pohjoispuoleinen asuinrakennus on 1860-vuoden vakuutusasiakirjan mukaan rakennettu kuusihirrestä vuonna 1835, osittain laudoitettu ja kaikkialtaan maalattu “tummanpunaisella vesivärillä”.
Talossa oli eteinen, 2 kamaria ja keittiö tiilikatteen alla. (Ks valokuvaa sivulla 89 Haaviston kuvateokessa “Kristiinankaupunki- puukaupunki-idylli “).
Läntisen Pitkäkadun puoleinen asuinrakennus mainitaan olevan liian huonossa kunnossa vakuutettavaksi kyseisenä vuonna (1860) -korkeus mainitaan 5 -metriseksi.
Kiinteistöllä oli 2 portia , toinen Kissanpiiskaajankujalle, makasiinin ja päärakennuksen välillä, toinen Läntiselle Pitkä-kadulle, aivan asuinrakennuksessa etelään. Tämän lisäksi tonttia ympäröi 38 metriä lankkuaitaa.
Omistajia ja asukkaita
1860
1888 Ägdes gården av poliskonstapel Josef Robert Till
