Brandförsäkringsbrev N:o 2794 från år 1849 å gården No 89 i andra qvarteret af Staden Christinestad, tillhörig Handladen C.M.Riddenstad Brandförsäkringsbrev N:o 28851 från år 1909 å gården 89 i andra qvarteret af staden ChristinestadBrandförsäkringsbrev N:o 36695 från år 1918 å gården 89 i andra qvarteret af staden ChristinestadBrandförsäkringsbrev N:o 39062 från år 1919 å gården 89 i tredje qvarteret af staden Christinestad
Ritning öfver en förändring af fasaden emot Strandgatan på byggnaden norr om portgången å gården No 89 i denna Stads andra qvarter till hörig enkefru Mathilda Sundström. Lit A, Facaden seendes från Strandgatan som den nu befinnes. Lit B, Att i norra fönstret att få upplaga en dör och Lit C, Trappans brädd och lengd seendes uppifrån brolocket. Kristinestad, den 1, December 1877. af Gustaf .Fr Hartman713_KVARTER_2_TOMT_97_AR_1834-1
Itäiselle pitkällekadulle ulottuvan tontin päärakennus Rantakadun varrella rakennettiin palovakuutuksen mukaan vuonna 1788, ja vuonna 1835 se oli hyvässä kunnossa, lautavuorattu ja maalattu punamaalilla.
Rakennushistoriaa
Itäiselle pitkällekadulle ulottuvan tontin päärakennus Rantakadun varrella rakennettiin palovakuutuksen mukaan vuonna 1788, ja vuonna 1835 se oli hyvässä kunnossa, lautavuorattu ja maalattu punamaalilla. Vuonna 1849 rakennusta korotettiin uusilla hirsillä ja maalattiin vihreällä öljymaalilla. Vuonna 1899 pärekatto syttyi savupiipun kipinöistä, mutta tulipalo saatiin sammutettua aiheuttamatta suurempia vahinkoja.
Planteckning af åbyggnadernas lägi å undertecknads gård No 26 i Christinestad samt dertill gränsande hus, Gustaf Sanberg. Ur brandförsäkringsbrevet från 1835.Lägesritning år 1851
Brandförsäkringsbrev N:o 1113 från år 1835 å gården 26 i första qvarteret af staden Christinestad
Ritning till Fasadförändring att utföras i gården å tomten No26 i 1:sta kvarteret i Kristinestad
Enligt i kyrkoboken från år 1744 ägdes den obebyggda tomten nr 17 av Henric Nordström, som troligen byggde huset som står här nu.
1794 står det att Matts Nordström bor i gården tillsammans med sin hustru Brita Åkervall och tillsammans med dem bor deras svärson Jonas Ekman och hans hustru Anna Margareta (Greta?) Nordström. De vigdes i huset 3.12.1797. De fick 9 (10 enligt Rafael Olin) barn. Deras fjärde son Josef Henrik ägde gården f.rom. 1846 och hans änkefru Wilhelmina ända till ca. 1891. Man kan enligt detta säga att gården ägdes av Nordströmska familjen i ca. 147 år, 1744-1891.
Byggnadshistoria
Placeringen av byggnaderna 1-4 år 1846 framgår av planteckningen nedan ur brandförsäkringsbrevet. Det året fanns följande byggnader på gården:
Byggand 1 En vinkelträbyggnad af furu och grantimmer i godt stånd af nytt timmer uppsatt år 1837 af en våning öfverallt brädfodrad och målad med gul oljefärg, bestående af 7 rum nämligen 1 förstuga, 2 salar, 4 kammare och kök, med tillsammans 6 kakelugnar af tegel med nischer, samt en köksspis med rör och nische, och sedermera år 1845 af nytt grantimmer tillbyggd i vinkel, brädfodrard, målad, innehållande 3 rum, nemligen 1. förstuga, 1 bagarstuga med rörspis med bakugn. 1. Kammare med kakelugn och nische.
Byggnad 2 Hushållsbod af grantimmer i godt stånd af nytt timmmer uppförd 1838, bestående af 1 rum. Byggnad 3 En byggnad bestående af fähus, foderlada mm uppförd 1835.
Byggnad 4 En magasinsbyggnad af grantimmer uppförd 1844, bestående af 2 rum med vind.
Brandstodsbolagets Besiktning 1891
Enligt brandstodsbolagets besiktning år 1891 var byggnaderna i följande skick: Byggnad 1 Af ålder och vanvård förfallet till tak och eldstäder samt öfriga inre och yttre delar Byggnad 2 af ålder förfallet Byggnad 3 Likadeles af ålder förfallet Byggnad 4 dito
År 1967 var situationen följande, huvudbyggnaden bl.a. hade kvar sin liggande panel i empirestil.
Byggnad 1 Pitkänurkkainen asuinrakennus, rak. 1837, vinkkeliosa 1845, empirevuoraus, primaarinen sileä vaakalaudoitus, pitkänurkkapilasterit, satulakatto. AI, MA / MB Byggnad 2 Asuinrakennus 1800-luvun lopulta, kapea uurrettu vaakalaudoitus, satulakatto. c Byggnad 3 Pitkänurkkainen ulkorakennus, peiterimalaudoitus, satulakatto. c Byggnad 4 Lyhytnurkkainen ulkorakennus, peiterimalaudoitus. c
Brandförsäkringsbrev N:o 2355, Direktionen för allmänna brandstods-bolaget i Finland.Brandförsäkringsbrev N:o 17777 från år 1893 å gården 187 i första qvarteret af staden ChristinestadBrandförsäkringsbrev N:o 35746 från år 1917 å gården 17 i första qvarteret af staden Christinestad
Byggnaderna 1-4 som behandlas i brandförsäkringsbrevet, samt grannarnas byggnaderRitning till eldstadsförändring i boningshuset Strandgatan No50 tomten No17 i 1:sta kvarteret av Kristinestads gamla plan
Ägare och invånare
1825 Äges enligt mantalslängden av änkefru Lundell ??
1830 Kopparslagare Axel Zweiberg, Agnetha hustru (mantalslängden) ?? 1835 Enligt mantalslängden bodde på gården Coopvaerdie Skeppare Johan Strandman, Brita hustru och Sophia piga. Enligt Blad ur Kristinestads sjöfartshistoria, var Kapten Strandman gift med Brita Helena Ekman, född 8.10.1798 i Kristinestad, död 6.9.1874 därstädes, dotter till sjömannen Jonas Ekman och hans hustru Anna Greta (Margareta) Nordström. Som enligt ovan bodde i gården redan 1794?
1846,1851 Enligt brandförsäkringsbrevet ägdes gården av Coopverdieskeppare Josef Henrik Ekman. Josef var Britas, Johans Strandmans frus, bror. Son till Jonas Ekman och Anna Greta Nordström.
Lebellin kauppiaantalo on kauppiaan- ja laivanvarustajantalo, joka sijaitsee Rantakadulla kappaleen matkaa torilta etelään. Talon julkisivu edustaa 1700-lukua. Kaksikerroksinen, pystylaudoituksella vuorattu rakennus on maalattu punamullalla ja sen Rantakadun puoleisessa julkisivussa on kaksi symmetristä, suorakulmaista ikkunarivistöä. Portin sisäpuolelta avautuva tontti ulottuu korttelin läpi Itäiselle Pitkäkadulle saakka. Pihaa ympäröi 1700-luvun tapaan pienet, erilliset ulkorakennukset, jotka on siirretty tontille muualta kaupungista talon omien ulkorakennusten tuhouduttua tulipalossa 1850-luvulla. Pihassa on kaksi aittaa, joiden komeat hirret on liitetty toisiinsa salvoksin. Alempi aitta on rakennettu talon vanhan kellarin päälle. Aittoja vastapäätä sijaitsee renki- tai leivintupa, jollainen kuului suurempiin kaupunki- taloihin. Tuvissa oli valtava uuni ja pitkittäissuuntaiset penkit, joilla etäältä saapuneiden talonpoikien oli tapana yöpyä kaupunkimatkojensa yhteydessä. Matala navettarakennus, käymälä, kaivo ja suolamakasiini muodostavat yrttimaan kanssa yhtenäisen pihakokonaisuuden.
Tyra Borgin suunnitelmien mukaisesti Lebellin kauppiaantalo valaisee porvarisperheen elämää tyypillisessä kauppa-ja merenkulkukaupungissa 1770-luvulta 1840-luvulle asti.
Lebellien kauppiaat — Kristiinankaupungissa samannimisiä kauppiaita oli kaikkiaan viisi: puolalainen kantaisä, hänen kaksi yritteliästä poikaansa ja kaksi pojanpoikaa — olivat kuten kaupungin muutkin kauppiaat samalla laivanvarustajia, joiden alukset purjehtivat Tukholmaan ja myöhemmin vielä kaukaisempiin satamiin. Kristiinankaupungista vietiin ennen kaikkea pohjalaista tervaa, vaikka määrät olivatkin pohjoisempia rannikkokaupunkeja pienemmät. Tervan ohella tärkein vientituote oli puutavara; paluulasteissa tuotiin suolaa, tupakkaa ja muita siirtomaatavaroita.
Ensimmäisen Casper Lebellin tiedetään asuneen Rantakadulla sijaitsevassa talossa ainakin 1730-luvulta alkaen. Suola- ja tupakkakauppiaana toimineen ja porvarisoikeudet kaupungissa jo vuonna 1724 saaneen Lebellin elämänkohtalo oli erikoinen. 1700-luvun alkuvuosina hän oli joutunut puolalaisena Casimir Subkowski nimisenä vänrikkinä sotavangiksi Kokkolaan. Nuori mies sopeutui hyvin vieraaseen ympäristöön ja avioitui vuonna 1708 kristiinalaisen raatimiehen tyttären Anna Enholmin kanssa. Pariskunta muutti Kristiinankaupunkiin, jossa Subkowski otti nimekseen Casper Lebell. Isovihan aikana hän jakoi monivuotisen maanpaon koettelemukset uuden perheensä kanssa. Hänen vaimonsa Anna Enholm oli yhden Kristiinankaupungin tunnetuimpiin lukeutuvan porvarisperheen tytär.
Ensimmäisen Casper Lebellin asunto ei vielä ollut se komea kaksikerroksinen talo, jossa museo nyt sijaitsee. Hänen asuntonsa käsitti salin, kaksi kamaria ja keittiön. Tämä lienee muodostanut rungon siinä uudessa talossa, jonka poika Casper rakennutti samalle paikalle vuosina 1760-61. Talo oli ilmeisesti siirtynyt Anna Enholmin omistukseen perintönä. Casper Lebell nuorempi harjoitti rihkamakauppaa ja oli vauraimpina vuosinaan merkittävä laivanvarustaja ja ensimmäinen, jonka tiedetään kokeilleen kaupungissa tupakanviljelyä. Lebell nuorempi oli raatimies, varapormestari ja valtiopäivämies vuosina 1755-56. Vuonna 1762 hän muutti perheensä ja monilukuisen palvelusväkensä (kaksi puotipalvelijaa, renki ja kaksi piikaa) kanssa vastasisustettuun kaksikerroksiseen taloon, joka tuolloin oli ulkonäöltään ja kiinteältä kalustukseltaan lähes samanlainen kuin tänä päivänä.
Vuonna 1841 kauppias ja raatimies Johan Felénin rakennuttama empiretyylinen Felénin talo on ollut Lebellin museon käytössä vuodesta 1999. Tänne kootaan vähitellen myöhemmän 1800-luvun interiöörejä. Taloa käytetään kokous- ja juhlapaikkana ja täällä järjestetään erikoisnäyttelyitä.
Henkikirja 1845, Talo numero 95, “Handelsman” kauppias Johan Felén,rouva Anna
Felénin talon historia alkaa vuodesta 1841, jolloin tontin omistaja, raatimies ja kauppias Johan Felén pani alulle talonrakentamisen. Felén oli syntynyt vuonna 1812 Torniossa ja hän muutti Kristiinankaupunkiin Oulusta vuonna 1836. Hän kuoli 1879. Kauppias Felén oli naimisissa Anna Helen Larken kanssa. Tämä syntyi Raahessa 1805 ja muutti Kristiinankaupunkiin 1841. Feléneillä oli kaksi tytärtä, jotka molemmat muuttivat kaupungista 1860-luvulla.
Vuonna 1842 perhe muutti rapattuun ja kalkattuun taloon. Palovakuutuskirjoista ilmenee että talossa oli 12 huonetta, joissa jokaisessa oli tiilikaakeliuuni. Lattiat olivat kuusilankuista ja katot mäntylautaa.
Felénin aikakausi päättyi jo vuonna 1852, jolloin kauppiaanleski Josefina Lund (k. 1929) osti talon. Yksi Lundin pojista oli mm Kristiinankaupungin pormestari vuosina 1881-1892.
Vuonna 1873 Maria Amanda Wahlforss (1840-1918) osti talon. Maria toimi opettajana kaupungin Lancasterkoulussa, joka korvattiin vuonna 1871 kansakoululla, jossa hänestä tuli tyttöjen osaston johtajatar. Maria oli kaupungin tärkeä kulttuurihenkilö ja hän toimi aloitteenteikijänä kaupungin kansankirjaston ja lukusalin perustamisessa. Hän hoiti myös kaupungin kirjalaatikkoa, joka hänen aikanaan kehittyi hyvin hoidetuksi kirjakaupaksi. Samaan aikaan kaksi huonetta sisustettiin myyntitiloiksi, joihin sisäänkäynti oli kadun puolelta.
Sisaruksilla Marjatta, Hildalla, Charlottella ja Leontinella oli sisäinen testamentti, jonka mukaa, se tai ne, jotka jäävät eloon jonkun kuoltua, perii talon täydella omistusoikeudella. Vuonna 1923 Charlotte möi talon Tryckeri- & Tidnings Ab:lle. Kaupan allekirjoitti kansankoulunopettaja Otto Hannus, myöhemmin Stenlund, joka oli yhtiön toimitusjohtaja. Syd-Österbotten-lehden vastuullisten johtajien joukosta voidaan mainita Otto Stenlund 1918-1933, oikeustieteen yo. Gustav Stenlund (OS:n poika joka kaatui talvisodassa) 1933-1940 sekä fil.maist. Alvar Utter 1941-1980. Fredrik Stenlund, Frekaksi kutsuttu, toimi yhtiön johtajana, toimitussihteerinä ja valokuvaajana 1940-1974.
Alvar Utter oli toimitusjohtajana vuosina 1974-1980, jolloin hän möi lehden Närpes Tidningille. Toiminta siirrettiin tällöin pääasiassa Närpiöön. Talon omistivat Alvar ja Dagny Untter vuoteen 1995, jolloin Lebellin Kauppiaantalon säätiö sai kiinteistön omistukseensa. Kaupan mahdollisti rouva Inez Trazewskin (museon perustaja Tyra Borgin tytär) , suurenmoinen lahjoitus. Myöskin A.Ahlströmin yhtiö on antanut merkittäviä avustuksia säätiölle. Carl Sjöblom testamentoi suuren osan irtaimistoaan kuten lasikokoelmansa, säätiölle. Hydénin jälkeläiset kuten monet yksityishenkilöt ovat olleet avuliaita uuden tilan sisustamisessa. Nykyään talossa ovat näytteillä myöskin Marina Donnerin ja Jacob Seelan lahjoittamat lasikokoelmat.
Rapattua hirsitaloa on kansan kielellä kutsuttu “kirjapainotaloksi”. Kaupungin juhlavuotena 1999 rakennus sai nimekseen Felénin talo, rakennuttajan mukaan.
Päärakennus Rantakadulla on vuodelta 1770. Vuonna 1834 talon omisti kauppias ja raatimies J. W. Fremdeling ja hänen perillisensä vuoteen 1860. Talon omisti 1900-luvulla mm. leipuri Kyyny.
Historiaa
Päärakennus on vuodelta 1770. Vuonna 1834 talon omisti palovakuutuskirjojen mukaan kauppias ja raatimies J. W. Fremdeling, 1840-1860 luvuilla Fremdelingin perilliset, vuonna 1871 kauppias H.W.Kjellberg, 1875 kauppias Reinhold Soltin, 1885 kauppias P.G. Rönnlund, 1902 rouva Olga Holm ja myöhemmin 1900-luvulla leipuri Kyyny. Tontti rajoittui ennen idässä kaupunginlahteen, mutta nykyään Merikatuun. Talo koostui Rantakadun päärakennuksesta, joka on yhä paikallaan, ulkorakennuksista etelä- ja pohjoisrajalla, keskellä oli puutarha ja rannalla lastauslaitureita.
Fremedelinging talo nykyiseltä Merikadulta(sls.finna.fi)
Rakennushistoriaa
Päärakennus rakennettiin 1770, lautavuorattiin ja maalattiin punavärillä 1780, laajennettiin ja korotettiin n. 150 cm vuonna 1838. Tulipalossa vuonna 1859 lautavuoraus, pilasterit ja ikkunakehykset sekä ikkunaruudut tuhoutuivat. 1860-luvulla talo vuorattiin uudelleen. 1880-luvulla tehtiin lukuisia muutoksia julkisivuun ja pohjaratkaisuun. Muutospiirustuksia on ollut maistraatissa vuosilta 1888, 1902, 1907, 1912, 1924 (inventointikertomuksia).
Omistaja kauppias J.W.Fremdeling. Talo 1, rakennus kuusipuista, rakennettu uusista hirsistä 1770. vuorattu 1780, maalattu punavärillä. 2-kerrosta. Alakerrassa 6 huonetta: eteinen, sali, 3 kammaria ja keittiö. 2 kaakeliuunia, 1 liesi ja 1 keittiöliesi sekä leivinuuni. Yläkerrassa 6 huonetta: eteinen, sali ja 4 kammaria. Yht.5 kaakeliuunia. Talon keskikoreus on 15 1/2 kyyn., pituus 26 1/2 kyyn. ja leveys 17 kyyn. Lautakatto ja asfalttihuopakate. 1/2 kyyn.korkea kivijalka. 20 ikkunaa, jonka koko on 2 kyyn. 3 tuum. x 2 1/2 kyyn. 2 pienempää ikkunaa 1 kuistin pariovi 11 puoliranskalaista peiliovea 1 vuorattu ovi 5:ssä yläkerran huoneessa on yhteensä 140 kyynärää sileää seinäpanelia, joka on maalattu öljyvärillä. 2 kaakeliuunia 6 tiiliuunia 4 savupiippua Talo 2. Lautarakenteinen liiteri, rak. 1828. Talo 3. Yksikerroksinen puutalo, rak. 1833. 2 huonetta: eteinen ja kammari. Talo 4. Liiteri, rak. honkalaudoista ristikkorungolle v. 1829. Maalattu punavärillä. Lautakatto, ei kivijalkaa. Talo 5. Talousmakasiini, rak. 1800. Talo 6. Hirsinen ulkorakennus, rak. 1829. Talo 7. Hirsi-ja lautarakenteinen liiteri. Rak. 1829. Talo 8. Makasiinirakennus rak. 1829. – Lankkuaita, ajoportti ja 2 porttia.
vakuutuskirja 153 vuodelta 1840
Omistaja sama kuin edellä. Talo 1 on lisärakennettu v. 1838. Vuorattu 1839 j a maalattu keltaisella öljyvärillä Alakerrassa 10 huonetta: 2 eteistä, sali, 5 kammaria, myymälä ja keittiö. Yht. 5 kaakeliuunia ja liesi. Yläkerrassa 9 huonetta: eteinen, sali ja 7 kammaria. 7 kaakeliuunia. Talon korkeus on 18 kyyn., pituus 46 kyyn. ja leveys 17 kyyn. Kivijalka on 1/2 kyyn. korkea. 18 kpl 2 kyyn.3 tuum. leveitä ja 3 kyyn. korkeita ikkunoita. 15 kpl edellisten levyisiä 2 1/2 kyyn.korkeita ikkunoita. 13 kpl puoliranskalaisia ovia. 1 kpl eteisen puoliranskalainen pariovi. 2 eteisen vuorattu pariovea. 520 kyyn. öljymaalattua seinäpanelia. 4 posliinikaakeliuunia 9 öljymaalattua tiiliuunia Talo 3. Honkapuutalo, rak. 1838, vuorattu 1839, maalattu keltaisella öljyvärillä. 1-kerros, 6 huonetta: eteinen, 2 kammaria, 2 tupaa ja 1 makasiinihuone. Lautakatto.
vakuutuskirja 8759 vuodelta 1875
Omistaja kauppias Reinhold Soltin. Talo 1. Alakerros: 11 asuinhuonetta Yläkerros: 9 asuinhuonetta. Kauppapuoti kadulle. Pilareilla lepäävä parveke. Talo 2. Lautarakenteinen liiteri, 1839. Talo 3. Puinen asuinrakennus, 1838. Talo 4. Ulkorakennus 1838.
Omistajia ja asukkaita
Lasse Backlund on kattavasti selvittänyt talon omistajia ja asukkaita täällä (ruotsiksi).
Fremdelingin Talo. Finna.fiFremdelingin Talo vasemmalla, Lebell oikealla. Finna.fiFremdelingin Talo
Tämän asuintalon pystytti Emil Axelin vuonna 1899, mutta hän asui itse Alfred Carlströmin talossa Rantakadulla. Emil sekaantui valtavaan talousskandaaliin, joka järkytti koko kaupunkia.
Rakennusmestari Henry Häggblad vastasi rakentamisesta ja osa hirsistä otettiin “Tjöckfors Brännvinsbränneri” tislaamon varastorakenuksesta Tiukasta. Omistaja Emil Axelin ei itse asunut tässä talossa vaan Rantakatu 36:ssa Alfred Carlströmin talossa (Carlström omisti monta taloa ja varastoa siellä mm. Carlströmin pakarintuvan). Talossa oli kolme isompaa asuntoa ja kaikki olivat vuokralla.
Emil Axelinin aiheuttamasta talousskandaalista voit lukea lisää (ruotsiksi) Lasse Backlundin sivulta.
Rakennushistoriaa
Planteckning till gården No 3 i I:sta kvarteret i Kristinestad. 1916
Brandförsäkringsbrev N:o 2570 från år 1847 å gården 3 i första qvarteret af staden ChristinestadBrandförsäkringsbrev N:o 6325 från år 1866 å gården 3 i första qvarteret af staden Christinestad
