Palovakuutuskirjan mukaan talon rakennutti vuonna 1830 kultaseppä Henrik Gottfried Starcke, joka oli omistanut tontin vuodesta 1823 lähtien (Lasse Backlundin mukaan). Seuraavana vuonna Henrikin poika Gustaf otti tontin haltuunsa, mutta ei asunut siellä itse. Kalastaja Hans Ström ja hänen vaimonsa Catharina asuivat siellä. Gustaf Starcke, ulosottomies ja kruununvouti, asui talossa 165 (Kirkkokatu 1B) vuodesta 1821 lähtien (vuonna 1823 hän osti kyseisen tontin ja puolet viereisestä tontista numero 154 Läntisen pitkänkadun suuntaan).
Vuonna 1835 Gustaf osti myös toisen puoliskon tontista 154 suutari Anders Tillbergin konkurssipesästä. Tillbergin vävy Michael Ekblom, joka asui talon 154 Läntiselle kadulle päin sijaitsevalla puoliskolla, otti sen sijaan tontin 151 eli tämän tontin Gustaf Starckelta (mutta kuoli kaksi vuotta myöhemmin). Starcke siis vaihtoi taloja Ekblomin/Tillbergin kanssa. Talo säilyi Ekblomin suvussa 30 vuotta, kunnes Michael ja Maria Ekblomin pojan perilliset myivät talon maalarimestari Lindqvistille, joka omisti myös viereisen tontin numero 150.
Talolla 151 ja sen eteläpuolella sijaitsevalla naapuritontilla numero 150 on ollut 1860-luvulta lähtien usein sama omistaja.
Konttoristi Otto Wendelin otti molemmat tontit haltuunsa vuonna 1908, mutta jätti ne pian vaimolleen Annie Åkerbergille. Annie eli 94-vuotiaaksi ja kuoli vuonna 1970. Annie Wendelinin yli 60 vuotta kestänyt ajanjakso talossa päättyi. Hänen kuolemansa jälkeen hänen perillisensä vuokrasivat talon rekisteröimättömälle taidejärjestö Spectralle. Yhdistys osti talon vuonna 1978 ja alkoi kunnostaa sitä. Eri lähteistä saadun tuen, henkilökohtaisten rahallisten panosten ja energiakonsulentti Unto Fieandtin anteliaan avun ja ammattitaidon avulla saatiin aikaan onnistunut ja vanhaa arkkitehtuuria kunnioittava remontti. Remontti saatiin päätökseen 1980-luvulla. Lue lisää siitä, miten tämä toteutettiin, Spectra-taideyhdistyksen historiasta, ruotsiksi tämän sivun ruotsinkielisen version alalaidasta.
Remontin jälkeen rakennusta on käytetty runsaasti kursseihin, työskentelyyn ja näyttelyihin. Galleria Spectrassa on järjestetty monia merkittäviä näyttelyitä, joista merkittävimpiä on Fritz Jakobssonin näyttely. Nykyään Spectra on aktiivinen yhdistys, joka tarjoaa jäsenilleen työtiloja ja näyttelymahdollisuuksia.
Rakennushistoriaa
Rakennusten historiat ja kohtalot (tulipalo) käy ilmi palovakuutuskirjeistä vuosilta 1876, 1899 ja 1908.
Asuinrakennusten historia on lyhyesti seuraava:
1830 Läntisen Pitkänkadun varrella sijaitseva talo rakennetaan.
1875 Taloa laajennetaan
1895 Talo vaurioituu pahoin tulipalossa.
1908 Päärakennuksen itäpuolella oleva pakarintupa rakennetaan.
Yksityiskohtainen kuvaus palovakuutuskirjeistä alla:
Tilanne vuonna 1876
Rakennukset alempana olevan asemapiirustuksen mukaan
- Vuonna 1830 rakennettu ja vuonna 1875 laajennettu hyväkuntoinen hirsinen asuinrakennus. Lautaverhoiltu ja maalattu öljyvärillä, peltikaton alla. Koostuu yhdestä kerroksesta, jossa on seitsemän asuinhuonetta, joissa on yhteensä viisi kaakeliuunia ja keittiön uuni.
- Vuonna 1830 rakennettu varastorakennus
- Vuonna 1824 rakennettu hyväkuntoinen ulkorakennus.
20.4.1895 Omistaja, merimies Sjöblom, ilmoittaa palovahingoista, jonka aiheutti tiistaina 16.4. klo 1.00 asuintalossa nro 1 (Spectra-talo) syttynyt tulipalo. Voimakas pohjoistuuli toi kipinän joka sytytti pärekaton, joka tuhoutui täysin, sekä välikatto ja yläpohjan ja alapohjan täytteet kastuivat vedestä, samoin kuin rakennuksen eteläpäädyn kolmessa hyvin tapetoidussa huoneessa tapetit tuhoutuivat ja maalatut seinät ja lattiat vaurioituivat, mutta ulkoseinät, ja perusmuurit säilyivät täysin vahingoittumattomina. Pyydetään nöyrästi, että maksetaan korvaus huoneiden palauttamiseksi entiseen kuntoon.
Sitten vakuutuskirjassa seuraa herra Sjöblomin arvio kustannuksista katon, eteläkammarin, salin, keskikammarin, keittiön ja eteisen korjaamisesta, mukaan lukien katon eristeen ja rossipohjan tyhjentäminen, lattioiden uusiminen, maalaaminen ja katon ja seinien pinkopahvitus, tapetointi jne.
Tilanne 1899
- Siipi Kolukadun suuntan on lisättyvuonna 1899, Asuinrakennus hyvässä kunnossa pystytetty 1830 ja osa 1899″.
- Naapuritalo
- Ulkorakennusta on laajennettu 1882, “Ulkorakennus hirrestä osittain ristikko- ja lautarakenne hyvässä kunnossa pystytetty 1824 osittain 1830 ja 1882.”
Tilanne 1908
Otto Wendelin ottaa tonti haltuunsa. Pakarintupa on pystytetty, nr 6
6. Asuinrakennus hirrestä hyvässä kunnossa pystytetty 1908.
Omistajia ja asukkaita
1823
Tontin ostaa Henrik Gottfried Starcke (lainhuuto, Lasse Backlund)
1830
Läntisen pitkänkadun varrella oleva osan rakentaa Henrik Gottfried Starcke ja hän asuu siinä henkikirjan mukaan.
1831
Henrikin poika Gustaf Starcke saa tontin omistukseensa (Lasse Backlund) mutta asuu itse Kirkkokadulla.
1835
Gustaf Starcke on merkitty omistajaksi henkikirjoissa, ja kalastaja Hans Ström vaimonsa Catarinan kanssa asuu talossa.
1840
Vartijaleski Maria Ekblom omistaa talon ja asuu siinä tyttärensä Annan kanssa. Marian mies Michael Ekblom oli ottanut tontin haltuunsa 1835 (lainhuuto, Lasse Backlund). Tontilla asuu myös suntio JohanEkblom vaimonsa Anna kanssa ja puuseppä Anders Ekblom vaimonsa Sofian kanssa sekä Andersin veli Nils, oppipoika (henkikirjat).
1845
Talossa asuvat edelleen vartijaleski Maria Ekblom ja suntio Johan Ekblom. Tontilla asuvat nyt myös raatimies Sjöström ja hänen piikansa, merimies Häggblom ja hänen vaimonsa Anna sekä entinen kultaseppä Gustaf Jungsten ja hänen vaimonsa Magdalena (henkikirjat).
1855
Puuseppä Erik Nils Ekblom (Michaelin ja Marian poika) ja vaimo Anna. Johan oppipoika, Maria piika.
Merimies Johan Häggblom ja vaimo Anna.
Entinen kultaseppä G Ljungsten. jalkavoimo Maria Ljungsten.
Kirkkoherra Johan Ekblom omistaa tilan 150, vaimo Anna.
(henkikirjat).
1860
Puuseppä Erik Nils Ekblom ja vaimo Anna. Johan ja Josef, oppipojat, piika.
Merimiehen leski Anna Häggblom.
Entinen kultaseppä G Ljungsten, jalkavaimo Maria Ljungsten.
Kirkkoherra Johan Ekblom omistaa tilan 150, vaimo Anna.
(henkikirjat)
1865
Talon omistaa puusepänlesken Maria Ekblomin perilliset. Taidemaalari Lindqvist ja vaimo Anna, merimiesleski Anna Häggblom. Suntio Johan Ekblom omistaa tilan 150, vaimo Anna.
(henkikirjat)
Maalari Gustaf Wilhelm Lindqvist ottaa haltuunsa tontin 151 ja omistaa nyt myös tontin 150 Spectran eteläpuolella.
1870
Maalari Gustaf Wilhelm Lindqvist ja hänen vaimonsa Maria omistavat nyt molemmat tontit 150 ja 151.
Tonteilla asuvat myös Suutarisälli Österman ja hänen vaimonsa Lisa sekä merimies Oskar Österman.
(henkikirjat)
1882
Taidemaalari Lindqvist menee konkurssiin ja kulmatontti 151 myydään huutokaupassa merimies Johan Henrik Sjöblomille. Tontin 150 ostaa huutokaupalla hänen poikansa Fredrik Linqvist (Lasse Backlund).
1900
Merimies ja kalastaja Johan Henrik Sjöblom on nyt ottanut haltuunsa myös tontin 150 ja omistaa molemmat tontit. Hän itse asuu kulmatontilla 151 (Lasse Backlund)
1908
Tiloilla 150 ja 151 asuvat Mathilda Hartman, kauppiaan leski, Adolfina Ojala, merimies Johan Henrik Sjöblom ja hänen vaimonsa Maria, piika Ida Jut, neiti Annan Lundberg, Hilda Lassfolk, muusikko Vogt ja hänen vaimonsa Signe, saksalaisia alamaisia. Leipurin leski Ida Vikbäck, äiti merimiehen leski Sofia Vidbom.
1908 (myöhemmin samana vuonna)
Otto Wendelin ostaa sekä tontit 150 että 151 kalastaja Henrik Sjöblomilta (Lasse Backlund ja palovakuutus, ehkä tämä pitää paikkansa, sillä 150 on jälleen Sjöblomin lesken omistuksessa vuonna 1918).
1910
Tonteilla 150, 151 asuvat merimies Johan Henrik Sjöblom vaimonsa Marian ja Aina Niemistön kanssa.
1918
Otto ja Annie Wendelin asuvat talossa ja omistavat sen (tontit 150 ja 151 ovat henkikirjoissa väärin päin).
Viereisen tontin 150 omistaa palovakuutuskirjan ja henkikirjan mukaan merimiehen leski Maria Sjöblom.
1923
Molemmat tontit omistaa raatimies Otto Wendelin. Muiden muassa Otto ja Annie asuvat kulmatontilla (henkikirjat, tonttien numerot ovat vielä väärinpäin, 150 eikä 151, mutta osoite on Koulukatu).
1908-1970
Otto Wendelinin vaimo Annie asuu edelleen talossa, ja hänen kuoltuaan vuonna 1970 perilliset vuokrasivat talon rekisteröimättömälle taidejärjestö Spectralle. Hän olisi asunut talossa 150, vaikka tontin omisti vuonna 1918 Maria Sjöblom.
Sivun laatinut ja kääntänyt suomeksi Dag Björklund
Teksti Dag Björklund
