Pro Kirkkokatu yhdistyksen omistama rakennus on vanhimmilta osiltaan rakennettu vuonna 1784, sitä on laajennettu 1830 ja 1840-luvulla. Nykyinen julkisivu on vuodelta 1912. Kaiken kaikkiaan päärakennus on 30 metriä pitkä ja seitsemän metriä leveä hirsirakennus. Talo on säilynyt harvinaisen autenttisena.
Kristiinankaupungin puuarkkitehtuuria ja rakennustapaa voi hyvin peilata Kruununvouti Starcken talosta ja sen muotoutumisesta kolmen vuosisadan aikana. Talon vaiheista voi lukea niin kaupungin kukoistuskauden kuin elinkeinoelämän hiipumisen.
Kruununvouti Starcken talo nimi tulee rakennuksessa pitkään asuneen ja laajoja muutoksia tehneen omistajan Kruunun nimismies ja toimitusvouti Gustaf Starcken mukaan, joka toimi useasti myös kruununvoutina.
Rakennushistoriaa
Talo on kokenut suuria muutoksia pitkän historiansa aikana, mutta säilynyt autenttisena niin että muutokset ovat luettavissa kerrostumista.
Talosta onkin tehty kattava rakennushistoriallinen selvitys Liisukka Oksan, Simo Teirilän ja Teijo Laaksosen toimesta jonka voit lukea alla tai ladata täältä.
Omistajia ja asukkaita
Simo Teirilä on tutkinut tarkasti talon entisiä omistajia ja asukkaita:
1751 Bergentinin laatimassa Kristiinankaupungin tonttikartassa 1751 on mainittu Henrik Hagmanin omistavan tontin Läntisen Pitkänkadun ja Kirkkokadun kulmassa. Tontilla sijaitsi Läntisen Pitkänkadun suuntainen talo (kartassa numerolla 1) ja toinen Kirkkokadun suuntaisesti (kartassa numerolla 2), joista jälkimmäinen on yhdistyksemme omistaman talon vanhin osa. Henrik itse asui perheineen ilmeisesti Läntisen Pitkänkadun puoleisessa talossa ja toistaiseksi emme tiedä kuka asui yhdistyksemme talossa. Seuraavassa listaa talon omistajista, jotka tähän mennessä on löytyneet:
1780 Kauppakirja 23.10.1780, jossa lainlukija ja asessori Johan Mathesiuksen leski Rebecka Berg myy omistamansa kiinteistön merimies Johan Hällbergille hintaan 30 riikintaalleria 26 killinkiä 8 runstykkiä. Rebecka Berg (alk. Finsell) oli kauppias Hans Bergin ottotytär ja Johan Hällbergin vaimon Brita Matintytär Bergin sukulainen (vht. Matts Berg ja Walborg Finsell). Rebecka omisti useita kiinteistöjä Kristiinankaupungissa ja hänen ensimmäinen aviomies oli Lapväärtin kirkkoherra Isak Peldan. Talossa asui ennen kauppaa ilmeisesti vuokralla Brita Matintytär Berg ensimmäisen aviomiehensä lukkari Henrik Sillström kanssa.1. lainhuudatus Kristiinankaupungin raastuvanoikeudessa 8.4.1782 2. lainhuudatus 6.5.1782 3. lainhuudatus 3.6.1782
1783 Kauppakirja 17.12.1783, jossa merimies Johan Hällberg myy kiinteistön neiti Maria Elisabeth Sandbergille hintaan 27 riikintaaleria 37 killinkiä 4 runstykkiä. “gården och hus samt donationsjorden … mellan enkan Hagman i öster och skräddaremästar Wirkberg i wäster, samt emot norr till handelsman Johan Magnus Westerlund”. Johan Hällberg muutti ensin 2:een kaupunginosaan ja vaimon kuoltua 1809 Uuteenkaupunkiin.1. lainhuudatus 8.3.1784 2. lainhuudatus 5.4.1784 3. lainhuudatus 3.5.1784
17xx Maria Elisabeth Sandbergin kauppakirjaa kippari Magnus Rönqvistille ei toistaiseksi ole löytynyt. Kauppa on tapahtunut joko Maria Elisabethin mentyä avioon 4.5.1788 tai hänen miehensä tiilitehtaan omistajan ja laivanrakennusmestarin Erik Åkerwallin kuoltua 1.9.1790. Kiinteistö mainitaan kuitenkin Magnus Rönqvistin lesken Anna Backmanin omistuksiin 7.3.1807 pidetyssä perunkirjoituksessa. Erik Åkerwallin ensimmäinen vaimo oli Anna Hagman.
1809 Kirjansitoja Mickel Stén osti kiinteistön 12.8.1809 edellisenä vuonna kuolleen Anna Maria Rönqvistin holhoojalta Maria Elisabeth Åkerwallilta (o.s. Sandberg) hintaan 175 ruplaa. Kiinteistön olivat perineet Anna Maria Rönqvistin sukulaiset, tätinsä Catharina Mårtenintytär Backman ja äitinsä serkku Henrik Frost. 1. lainhuudatus 28.8.1809 2. lainhuudatus 25.9.1809 3. lainhuudatus 23.10.1809
1823 Toimitusvouti Gustaf Starcke muutti taloon 1821 ja osti sen kirjansitoja Mickel Sténiltä 8.11.1823 hintaan 666 riikintaaleria 34 sillinkiä. Kauppa piti sisällään tontin n:o 165 ja puolet tontista 154. Mickel Stén oli muuttanut aikaisemmin kolmannen vaimonsa Maria Christina Hanneliuksen kotitaloon torin laidalle.1. lainhuudatus 17.11.1823 2. lainhuudatus 10.12.1823 3. lainhuudatus 12.1.1824
1835 Toimitusvouti ja kruununnimismies Gustaf Starcke osti 14.4.1835 viereisen tontin n:o 154 suutari Anders Tillbergin konkurssipesästä hintaan 220 ruplaa. Tästä entisestä Hagmanin tontista puolet oli jo aiemmin kuulunut hänen omistamaansa kiinteistöön. Anders Tillbergin vaimo oli Maria Hagman. Tillbergien muutettua 1840 pois talossa asui ilmeisesti jonkin aikaa Gustaf Starcken lapsia perheineen. Elintarvikekauppias Lars Reinhold Hasselblatt asui siellä vuokralla
1869-1878 vaimonsa ja kahden pojanpoikansa kanssa sekä leski Christina Fredrika Starcke nuorimman tyttärensä Hilda Amalia Hillströmin kanssa 1879-1881.1. lainhuudatus 27.4.1835 2. lainhuudatus 25.5.1835 3. lainhuudatus 22.6.1835
1881 Puuseppämestari Anders Henrik Ekblom osti 26.2.1881 yhteenliitetyt tontit n:o 154 ja 165 Gustaf Starcken leskeltä Christina Fredrika Starckelta (o.s. Nagel) hintaan 5000 Suomen markkaa. Läntisen Pitkänkadun puoleinen talo oli myös Anders Henrikin syntymäkoti, josta hän lähti 1840 Pietariin ja avioitui Jakob Mustafin tyttären Maria Sofian kanssa. Anders Henrikin vanhemmat olivat suntio Mickel Ekblom ja Maria Tillberg. Hän vuokrasi toisen talon (yhdistyksen omistaman talon) Gustaf Starcken tyttären Maria Sofia Gustafssonin perheelle (1881-1888) ja sen jälkeen palovahti August Remahlin sekä Johan Remahlin perheille (1889-1898). 1. lainhuudatus 2.5.18812. lainhuudatus 26.9.1881 3. lainhuudatus 24.10.1881
1892 Kauhajokinen maanviljelijä Johan Frösén osti 2.6.1892 huutokauppakamarista edesmenneen puuseppämestari Anders Henrik Ekblomin yhteenliitetyt tontit n:o 154 ja 165 hintaan 3000 Suomen markkaa. Kaarlelan verotalon omistaja asui ilmeisesti satunnaisesti Läntisen Pitkänkadun puoleisessa talossa, koska Ekblomin leski muutti vasta 1896 poikansa kanssa Helsinkiin. Yhdistyksen talossa asui ensin vuokralla Remahlien perheet ja sitten Frösen vuokrasi 20.3.1900 yhdistyksen talon Knut Wendelinin johtamalle Kristiinankaupungin väkijuomayhtiölle (Spritdrycksbolaget i Kristinestad).1. lainhuudatus 20.6.1892 2. lainhuudatus 18.7.1892 3. lainhuudatus 15.8.1892
1908 Metsänvartija Juho Kuusinen osti 16.4.1908 yhteenliitetyt tontit ja kiinteistöt n:o 154 ja 165 maanviljelijä Johan Fröséniltä hintaan 7000 Suomen markkaa. Yhdistyksen talo (n:o 165) oli tuolloin vuokralla edellämainitulla Kristiinankaupungin väkijuomayhtiöllä. Yksityiskohtana mainittakoon, että Frösén pidätti oikeuden käyttää yhtä vinttihuonetta ja vaunuvajaa kesäkuun alkuun asti.1. lainhuudatus 22.6.1908 2. lainhuudatus 27.7.1908 3. lainhuudatus 3.8.1908
Teksti: Sivun koonnut Dag Björklund Liisukka Oksan ja Simo Teirilän materiaaleista.
