Ensimmäisen korttelin tontti numero 48 ulottui alun perin Lillgrändiin, joka nykyään tunnetaan nimellä Kissanpiiskaajankuja. Tämän talon kadunpuoleinen siipi on rakennettu vuonna 1820 ja on tontin 48 vanhin talo, ja sen rakensi ehkä merimies Erik Lindbom ja hänen vaimonsa Maria. Talossa on 60 cm korkea kivijalka, joka on nyt jäänyt kokonaan nousseen katutason alapuolelle. Talo oli Johanna Bergelinin perheen omistuksessa vuosina 1871-1954.
Tontti on ollut käytännössä jaettuna kahteen osaan noin vuodesta 1840 lähtien, ja se on nyt jaettu kiinteistöihin 122-13 ja 122-12, Läntinen Pitkäkatu 26 A ja B.
Rakennushistoriaa
1.12.1861 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan kiinteistön omisti Laivurinleski Catarina Lovisa Röösgren.
Rakennukset alla olevan kartan mukaan ovat:
- Katurakennus on tämän asiakirjan mukaan pystytetty mänty- ja kuusihirrestä vuonna 1820, ulkoseinät laudoittamattomat mutta maalatut tummanpunaisella vesivärillä (punamultaus).Kooltaan talo on 13 x 8 metriä, 60 sentin korkealla kivijalalla ja katteena oli puulautaa.Asuinhuoneita oli seuraavanlaisesti : 1 sali, 2 kamaria ja 1 eteinen , joissa yhteensä 3 kaakeliuunia. Kaikissa huoneissa oli vesivärin painetut ostetut tapetit.
- Itäinen siipi on tämän vakuutusasiakirjan mukaan lisätty runkoon vapaasti seisovana osana 1853 ja on rakennettu kuusihirrestä. Tämä siipirakennus ei ollut laudoitettu eikä maalattu ja käsittää 5 huoneen kokonaisuutta : 2 porstuaa, 1 kamari, 1 keittiö ja yksi ns “hedelmähuone”, näissä oli yhteensä 1 kaakeliuuni ja 1 keittiömuuri leivinuuneineen. Kooltaan tämä siipi oli 10 x 6 metriä puulautakaton alla . Siinä oli 3 ikkunaa kooltaan 1.05 x 90 cm + 1 isompi vintti-ikkuna, näitä siipirakennuksen ikkunoita voidaan vertailla katurakennuksen 6:een ikkunaan joiden koko oli 1.50 x 1.20 m.
- Pihalla oli lehtevä puutarha ja kaivo keskellä tonttirajaa pohjoiseen , koilliseen oli ulkorakennus , joka vakuutusasiakirjan mukaan oli pystytetty osittain hirrestä, osittain ohuemmasta puutavarasta vuonna 1850. Tämä ulkorakennus oli maalaamaton ja vuoraamaton ja siinä oli seuraavat toiminnat : navetta ja porstua, rehulato ja lantala – kooltaan tämä rakennus oli 12 x 5 m., keskikorkeuden ollessa 4.5m. – mikä vastannee nykyisen ulkorakennuksen ulkomittoja.
Vuonna 1876 rakensi muurarimestari Granberg talousaitan ulkorakennuksen pohjoisosasta länteen , tämä ei enää ole olemassa.
Teksti: Förslag till förbättring av stadsbilden: Västra Långgatan mellan Hållfastskagatan och Parkgatan, Wenman Niklas, Talotuuma, 1995
Rakennusinventointi vuonna 1967
- Pitkänurkkainen asuinrakennus, runko-osa rak. 1820, vinkkeli myöhäisempi, runko-osassa peiterimalaudoitus, vinkkeliosassa sekundaarinen kapea peiterimalaudoitus, satulakatto. A, MA
- Pitkänurkkainen ulkorakennus, peiterimalaudoitus, satulakatto. B
Omistajia ja asukkaita
Omistajia koko tontille numero 48 vuoden 1825 kaavassa (tai tontti 16 vuoden 1750 kaavassa, tai 22 vuosina 1772-1825)
1820-1825
Tontilla 22 vuoden 1772 kaavan mukaan (karttaa tästä kaavasta ei ole meidän tiedossa) asuivat merimies Erik Lindbom vaimonsa Marian kanssa sekä nimismiehenleski Caisa Sandberg. Palovakuutustodistuksen mukaan kadun varrella tontin eteläpuoliskolla oleva talo oli jo pystyssä. Ehkä tontilla oli myös toinen asuinrakennus jota enää ei ole.
1830-1835
Tontti saa numeron 48 vuoden 1825 kaavassa, ja on vielä saman kokoinen På gården bodde enligt mantalslängden sjömannen Erik Lindbom med fru Maria samt Länsmansenkan Caisa Sandberg
Omistajia eteläisellä tontinpuoliskolla
1840-1845
Vuonna 1840 tontti on jaettu kahteen osaan, ja merimies Johan Hållfast ja vaimonsa Sofia asuu eteläisellä puoliskolla henkikirjan mukaan. Hållfastin pariskunta on täten ensimmäiset jotka voidaan varmuudella olettaa asuneen juuri tässä talossa.
1850
Johan on kuollut ja talossa asuu merimiehenleski Sofia, sekä timpuri Johan Hägglund. (henkikirjat)
1855
Laivuri Josef Röösgren, vaimonsa Lovisa (henkikirjat)
Omistajia palovakuutuskirjan mukaan
1861
Laivurinleski Catarina Lovisa Röösgren
1866 och 67
Laivurinleski Sophie Palm
1871, -81 och -91
Muurarimestari Johan Petter Granberg, vaimo Klara Karlsdotter
1901 -1916
ent. Tullvivahtimestari Karl Bergelin naimisissa Johanna Granbergin (1861-1935, Johanin ja Klaran tytät). Karl omisti talon 1901-1935
Omistajia talon nykyisen omistajan mukaan
1916-54
Valdemar Henner ja vaimonsa Elise (s. Bergelin, Karlin ja Johannan tytär). Valdemar ja Elise menevät naimisiin (vasta) 1947
1954-1984
Helmer ja Suoma Fagerström
1984-2000
Anita Tiusanen
