street: Läntinen Pitkäkatu

28
loka
2024
Annie Wendelinin talo

Annie Wendelinin talo

Palovakuutuskirjan mukaan talon rakennutti vuonna 1830 kultaseppä Henrik Gottfried Starcke, joka oli omistanut tontin vuodesta 1823 lähtien (Lasse Backlundin mukaan). Seuraavana vuonna Henrikin poika Gustaf otti tontin haltuunsa, mutta ei asunut siellä itse. Kalastaja Hans Ström ja hänen vaimonsa Catharina asuivat siellä. Gustaf Starcke, ulosottomies ja kruununvouti, asui talossa 165 (Kirkkokatu 1B) vuodesta 1821 lähtien (vuonna 1823 hän osti kyseisen tontin ja puolet viereisestä tontista numero 154 Läntisen pitkänkadun suuntaan).

Vuonna 1835 Gustaf osti myös toisen puoliskon tontista 154 suutari Anders Tillbergin konkurssipesästä. Tillbergin vävy Michael Ekblom, joka asui talon 154 Läntiselle kadulle päin sijaitsevalla puoliskolla, otti sen sijaan tontin 151 eli tämän tontin Gustaf Starckelta (mutta kuoli kaksi vuotta myöhemmin). Starcke siis vaihtoi taloja Ekblomin/Tillbergin kanssa. Talo säilyi Ekblomin suvussa 30 vuotta, kunnes Michael ja Maria Ekblomin pojan perilliset myivät talon maalarimestari Lindqvistille, joka omisti myös viereisen tontin numero 150.

Talolla 151 ja sen eteläpuolella sijaitsevalla naapuritontilla numero 150 on ollut 1860-luvulta lähtien usein sama omistaja.

Konttoristi Otto Wendelin otti molemmat tontit haltuunsa vuonna 1908, mutta jätti ne pian vaimolleen Annie Åkerbergille. Annie eli 94-vuotiaaksi ja kuoli vuonna 1970. Annie Wendelinin yli 60 vuotta kestänyt ajanjakso talossa päättyi. Hänen kuolemansa jälkeen hänen perillisensä vuokrasivat talon rekisteröimättömälle taidejärjestö Spectralle. Yhdistys osti talon vuonna 1978 ja alkoi kunnostaa sitä. Eri lähteistä saadun tuen, henkilökohtaisten rahallisten panosten ja energiakonsulentti Unto Fieandtin anteliaan avun ja ammattitaidon avulla saatiin aikaan onnistunut ja vanhaa arkkitehtuuria kunnioittava remontti. Remontti saatiin päätökseen 1980-luvulla. Lue lisää siitä, miten tämä toteutettiin, Spectra-taideyhdistyksen historiasta, ruotsiksi tämän sivun ruotsinkielisen version alalaidasta.

Remontin jälkeen rakennusta on käytetty runsaasti kursseihin, työskentelyyn ja näyttelyihin. Galleria Spectrassa on järjestetty monia merkittäviä näyttelyitä, joista merkittävimpiä on Fritz Jakobssonin näyttely. Nykyään Spectra on aktiivinen yhdistys, joka tarjoaa jäsenilleen työtiloja ja näyttelymahdollisuuksia.

Rakennushistoriaa

Rakennusten historiat ja kohtalot (tulipalo) käy ilmi palovakuutuskirjeistä vuosilta 1876, 1899 ja 1908.
Asuinrakennusten historia on lyhyesti seuraava:
1830 Läntisen Pitkänkadun varrella sijaitseva talo rakennetaan.
1875 Taloa laajennetaan
1895 Talo vaurioituu pahoin tulipalossa.
1908 Päärakennuksen itäpuolella oleva pakarintupa rakennetaan.

Yksityiskohtainen kuvaus palovakuutuskirjeistä alla:

Tilanne vuonna 1876
Rakennukset alempana olevan asemapiirustuksen mukaan

  1. Vuonna 1830 rakennettu ja vuonna 1875 laajennettu hyväkuntoinen hirsinen asuinrakennus. Lautaverhoiltu ja maalattu öljyvärillä, peltikaton alla. Koostuu yhdestä kerroksesta, jossa on seitsemän asuinhuonetta, joissa on yhteensä viisi kaakeliuunia ja keittiön uuni.
  2. Vuonna 1830 rakennettu varastorakennus
  3. Vuonna 1824 rakennettu hyväkuntoinen ulkorakennus.

20.4.1895 Omistaja, merimies Sjöblom, ilmoittaa palovahingoista, jonka aiheutti tiistaina 16.4. klo 1.00 asuintalossa nro 1 (Spectra-talo) syttynyt tulipalo. Voimakas pohjoistuuli toi kipinän joka sytytti pärekaton, joka tuhoutui täysin, sekä välikatto ja yläpohjan ja alapohjan täytteet kastuivat vedestä, samoin kuin rakennuksen eteläpäädyn kolmessa hyvin tapetoidussa huoneessa tapetit tuhoutuivat ja maalatut seinät ja lattiat vaurioituivat, mutta ulkoseinät, ja perusmuurit säilyivät täysin vahingoittumattomina. Pyydetään nöyrästi, että maksetaan korvaus huoneiden palauttamiseksi entiseen kuntoon.

Sitten vakuutuskirjassa seuraa herra Sjöblomin arvio kustannuksista katon, eteläkammarin, salin, keskikammarin, keittiön ja eteisen korjaamisesta, mukaan lukien katon eristeen ja rossipohjan tyhjentäminen, lattioiden uusiminen, maalaaminen ja katon ja seinien pinkopahvitus, tapetointi jne.

Planteckning af åbyggnadernas läge å Målaremästaren Anders Gustaf Wilhelm Lindqvists ägande gård N: 150 och 151 i trejde qvarteret af Kristinestad, samt dertill gränsande hus. Ur Brandförsäkringsrevet år 1861

Tilanne 1899

  1. Siipi Kolukadun suuntan on lisättyvuonna 1899, Asuinrakennus hyvässä kunnossa pystytetty 1830 ja osa 1899″.
  2. Naapuritalo
  3. Ulkorakennusta on laajennettu 1882, “Ulkorakennus hirrestä osittain ristikko- ja lautarakenne hyvässä kunnossa pystytetty 1824 osittain 1830 ja 1882.”

Planteckning af åbyggnadernas läge å Fiskaren J H Sjöbloms egande gård N:o 150 & 151 i trejde kvarteret af Kristinestad. Ur brandförsäkringsbrevet år 1899

Tilanne 1908

Otto Wendelin ottaa tonti haltuunsa. Pakarintupa on pystytetty, nr 6

6. Asuinrakennus hirrestä hyvässä kunnossa pystytetty 1908.

Planteckning af åbyggnadernas läge å undertecknads egande gårde N:o 150&151 i tredje kvarteret af Kristinestad samt dertill gränsande hus. Otto Wendelin. Ur grandförsäkringsbrevet 1908
Brandförsäkringsbrev N:o 8906 från år 1876 å gården 150,151 i tredje qvarteret af staden Christinestad
Brandförsäkringsbrev N:o 21128 för gårdarna 150 och 151 i tredje kvarteret. År 1899
Brandförsäkringsbrev N:o 27781 för gårdarna 150 och 151, år 1908

Omistajia ja asukkaita

1823
Tontin ostaa Henrik Gottfried Starcke (lainhuuto, Lasse Backlund)

1830
Läntisen pitkänkadun varrella oleva osan rakentaa Henrik Gottfried Starcke ja hän asuu siinä henkikirjan mukaan.

1831
Henrikin poika Gustaf Starcke saa tontin omistukseensa (Lasse Backlund) mutta asuu itse Kirkkokadulla.

1835
Gustaf Starcke on merkitty omistajaksi henkikirjoissa, ja kalastaja Hans Ström vaimonsa Catarinan kanssa asuu talossa.
1840
Vartijaleski Maria Ekblom omistaa talon ja asuu siinä tyttärensä Annan kanssa. Marian mies Michael Ekblom oli ottanut tontin haltuunsa 1835 (lainhuuto, Lasse Backlund). Tontilla asuu myös suntio JohanEkblom vaimonsa Anna kanssa ja puuseppä Anders Ekblom vaimonsa Sofian kanssa sekä Andersin veli Nils, oppipoika (henkikirjat).

1845
Talossa asuvat edelleen vartijaleski Maria Ekblom ja suntio Johan Ekblom. Tontilla asuvat nyt myös raatimies Sjöström ja hänen piikansa, merimies Häggblom ja hänen vaimonsa Anna sekä entinen kultaseppä Gustaf Jungsten ja hänen vaimonsa Magdalena (henkikirjat).

1855
Puuseppä Erik Nils Ekblom (Michaelin ja Marian poika) ja vaimo Anna. Johan oppipoika, Maria piika.
Merimies Johan Häggblom ja vaimo Anna.
Entinen kultaseppä G Ljungsten. jalkavoimo Maria Ljungsten.
Kirkkoherra Johan Ekblom omistaa tilan 150, vaimo Anna.
(henkikirjat).

1860
Puuseppä Erik Nils Ekblom ja vaimo Anna. Johan ja Josef, oppipojat, piika.
Merimiehen leski Anna Häggblom.
Entinen kultaseppä G Ljungsten, jalkavaimo Maria Ljungsten.
Kirkkoherra Johan Ekblom omistaa tilan 150, vaimo Anna.
(henkikirjat)

1865
Talon omistaa puusepänlesken Maria Ekblomin perilliset. Taidemaalari Lindqvist ja vaimo Anna, merimiesleski Anna Häggblom. Suntio Johan Ekblom omistaa tilan 150, vaimo Anna.
(henkikirjat)

Maalari Gustaf Wilhelm Lindqvist ottaa haltuunsa tontin 151 ja omistaa nyt myös tontin 150 Spectran eteläpuolella.

1870
Maalari Gustaf Wilhelm Lindqvist ja hänen vaimonsa Maria omistavat nyt molemmat tontit 150 ja 151.
Tonteilla asuvat myös Suutarisälli Österman ja hänen vaimonsa Lisa sekä merimies Oskar Österman.
(henkikirjat)

1882
Taidemaalari Lindqvist menee konkurssiin ja kulmatontti 151 myydään huutokaupassa merimies Johan Henrik Sjöblomille. Tontin 150 ostaa huutokaupalla hänen poikansa Fredrik Linqvist (Lasse Backlund).

1900
Merimies ja kalastaja Johan Henrik Sjöblom on nyt ottanut haltuunsa myös tontin 150 ja omistaa molemmat tontit. Hän itse asuu kulmatontilla 151 (Lasse Backlund)

1908
Tiloilla 150 ja 151 asuvat Mathilda Hartman, kauppiaan leski, Adolfina Ojala, merimies Johan Henrik Sjöblom ja hänen vaimonsa Maria, piika Ida Jut, neiti Annan Lundberg, Hilda Lassfolk, muusikko Vogt ja hänen vaimonsa Signe, saksalaisia alamaisia. Leipurin leski Ida Vikbäck, äiti merimiehen leski Sofia Vidbom.

1908 (myöhemmin samana vuonna)
Otto Wendelin ostaa sekä tontit 150 että 151 kalastaja Henrik Sjöblomilta (Lasse Backlund ja palovakuutus, ehkä tämä pitää paikkansa, sillä 150 on jälleen Sjöblomin lesken omistuksessa vuonna 1918).

1910
Tonteilla 150, 151 asuvat merimies Johan Henrik Sjöblom vaimonsa Marian ja Aina Niemistön kanssa.

1918
Otto ja Annie Wendelin asuvat talossa ja omistavat sen (tontit 150 ja 151 ovat henkikirjoissa väärin päin).
Viereisen tontin 150 omistaa palovakuutuskirjan ja henkikirjan mukaan merimiehen leski Maria Sjöblom.

1923
Molemmat tontit omistaa raatimies Otto Wendelin. Muiden muassa Otto ja Annie asuvat kulmatontilla (henkikirjat, tonttien numerot ovat vielä väärinpäin, 150 eikä 151, mutta osoite on Koulukatu).

1908-1970
Otto Wendelinin vaimo Annie asuu edelleen talossa, ja hänen kuoltuaan vuonna 1970 perilliset vuokrasivat talon rekisteröimättömälle taidejärjestö Spectralle. Hän olisi asunut talossa 150, vaikka tontin omisti vuonna 1918 Maria Sjöblom.

Sivun laatinut ja kääntänyt suomeksi Dag Björklund



Teksti Dag Björklund

25
huhti
2023
Wijkbergin talo

Wijkbergin talo

Merikapteeni Christian August Olin osti talon vuonna 1876. Talo oli rakennettu vuonna 1862.
Matkallaan Pohjois-Amerikasta Eurooppaan vuonna 1880 parkkilaiva Christinestad hävisi
jäljettömiin. Haverissa katosi myös laivan kapteeni Olin 13-henkisen miehistönsä kanssa.
Kapteeni Olin oli tuolloin 46-vuotias.
Jälkeen jäivät vaimo ja kolme lasta, joista kaksi kuoli seuraavana vuonna.
Kapteeni Olinin ja Wijkbergien suku on asunut talossa vuoteen 1995 saakka.
Talo on edelleen yksityiskäytössä.

Christian-August ja Wilhelmina Olin. Rafael Olinin kokoelmat

Rakennushistoriaa

On paljon mahdollista, että tontilla aiemmin sijainnut talo ja ulkorakennus vaurioituivat Kristiinankaupungin suurpalossa vuonna 1859.

Rakennukset alla olevan kartan mukaisesti:

  1. Nykyinen asuinrakennus on palovakuutuskirjan mukaan rakennettu vuonna 1862. Kyseessä on lyhytnurkkainen hirsirakennus uurretulla vaakalaudoituksella ja aumakatolla. Ikkunapuitteet ovat alkuperäiset, ainoastaan joitain lasiruutuja on jouduttu vaihtamaan. Talossa on holvattu tiilikellari, joka on Kristiinankaupungin vanhoissa taloissa melko harvinainen. Ennen nykyistä betonitiilikattoa talossa on ollut pärekatto ja todennäköisesti sen jälkeen huopakatto.
  2. Pihapiirissä on ollut vuonna 1850 rakennettu leivintupa, jota on saatettu käyttää myös asuntona.
  3. Pihapiirissä on hirsirakenteinen ulkorakennus vuodelta 1859. Rakennuksessa on ollut navetta 3-4 lehmälle, talli, ulkovessa, suolamakasiini ja muita säilytystiloja. Rakennuksen erittäin huonon kunnon vuoksi se on purettu 1990-luvulla.

Brandförsäkring N:o 8155 i Städernas allmänna brandstods-bolag i Finland, tecknad år 1867 för gården N:o 112 i andra kvarteret
Planteckning af åbyggnadernas läge å Sjökaptenen Kristian August Olins egande gårde N:o 112 i andra qvarteret af Kristinestad, samt dertill gränsande hus. Ur brandförsäkringsbrevet

Omistajia ja asukkaita

Tontilla aikaisemmin olleissa rakennuksissa on ollut useita eri omistajia ja asukkaita
1700- luvulta alkaen. Näistä tarkempaa tietoa löydät Lasse Backlundin sivulta
1862

nykyisen päärakennuksen rakennuttivat Karolina Åkervall yhdessä poikansa Wilhelm Åkervallin kanssa.

1876
merikapteeni Christian August Olin (1834-1880) ostaa talon.

1880
haverissa kadonneen merikapteeni Chistian August Olinin jälkeen talo siirtyi kapteenin lesken Karolina Wilhelmina Olinin (1840-1906) omistukseen.

1906
Wilhelmina Olinin kuoltua talo siirtyi Olinien tyttärelle Annie Wilhelmina Wijkbergille
ja hänen miehelleen Alexander Edward Wijkbergille.

1933
Edward Wijkbergin kuoltua talo siirtyi Annie Wijkbergille ja heidän perillisilleen.

1964
Annie Wijkbergin kuoltua talo siirtyi hänen perillisilleen. Tuolloin Wijkbergien
perillisistä talossa asui ainoastaan Alice Wijkberg. Myöhemmin 1960-luvulla taloon muutti myös Alice Wijkbergin sisko Gudrun.
Gudrun Wijkbergin kuoltua vuonna 1993 ja Alice Wijkbergin kuoltua vuonna1995
kuolinpesä myi talon Bo-Erik ja Eva Hansekselle vuonna 1997.
1997
Eva ja Bo-Erik Hanses

2010
Meri-Tuuli ja Miika Suominen

Teksti: Meri-Tuuli ja Miika Suominen
Lähteet: Lasse Backlund: kristinestadshistoria.fi
Christer Norrvik: Purjeiden Kaupunki –
Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen. Oy Fram Ab 1999.
Taiteellinen ja historiallinen inventointi. Muinaistieteellinen toimikunta Timo Keinänen, Pekka
Kärki 1967

You need to add a widget, row, or prebuilt layout before you’ll see anything here. 🙂
20
huhti
2023
Jäätelöbaari

Jäätelöbaari

Jäätelöbaarin tontti koostuu useista rakennuksista. Päärakennus rakennettiin uudesta mäntyhirrestä kaksikerroksisena vuonna 1785, ja sitä laajennettiin ja täydennettiin vuonna 1836. Se laudoitettiin vuonna 1838 ja oli maalattu keltaisella öljymaalilla.

Brandförsäkringsbrev N:o 1791 från år 1840 å gården 109 i andra qvarteret af staden Christinestad
Ritning till förändring af byggnaden A å tomt 108 & 109 i 2:dra KV: i Kristinestad.

Ritning till rumförändring å byggnaden A å tomter No 108 & 109 i 2:dra KV: av Kristinestads plan.
Ritning till fasadförändring Å byggnaden A Å Tomterna No 108 & 109 i 2:dra KV: av Kristinestads plan.

Ritning till fasadförändring å boningshuset å tomten 108 & 109 i 2:dra kvarteret av Kristinestads gamla plan.
Ritning till fasadförändring å boningshuset å tomten 108 & 109 i 2:dra kvarteret av Kristinestads gamla plan.

05
huhti
2023

Glassbarsgårdennnnnn

Ritning till fasadförändring å boningshuset å tomten 108&109 i II.dra Kvarteret av Kristinestads gamla plan
Ritning till fasadförändring å boningshuset å tomten 108 & 109 i 2dra kvarteret av kristinestads gamla plan
Ritning till fasadförändring å byggnaden A å tomterna No 108 & 109 i 2dra kv. av Kristinestads plan
Ritning till rumförändringar å byggnaden A å tomten No 108 & 109 i 2dra kv. av Kristinestads plan
Ritning till förändring af byggnaden A å tomt 108 & 109 i 2:dra KV: i Kristinestad.
29
maalis
2023

Saalem

Brandförsäkringsbrev N:o 5013 från år 1863 å gården 114,115 i andra qvarteret af staden Christinestad
Brandförsäkringsbrev N:o 7353 från år 1871 å gården 114 i andra qvarteret af staden Christinestad
Brandförsäkringsbrev N:o 29732 från år 1910 å gården 114,115 i andra qvarteret af staden Christinestad
Brandförsäkringsbrev N:o 32622 från år 1917 å gården 113 i andra qvarteret af staden Christinestad
Brandförsäkringsbrev N:o 35622 från år 1921 å gården 113 i andra qvarteret af staden Christinestad
Brandförsäkringsbrev N:o 23095 från år 1923 å gården 113 i andra qvarteret af staden Christinestad
Ritning till nybyggnad å tomten No 113 i II kv. av Kristinestads gamla plan
Ritning till nybyggnad å tomten No 113 i II kv. av Kristinestads gamla plan
TOMTKARTA över tomten No 113 vid Westra långatan i II kv. av Kristinestads gamla plan
14
maalis
2023
Ajuri Jernvallin talo

Ajuri Jernvallin talo

Tämän Läntisellä Pitkälläkadulla sijaitsevan talon ensimmäisen osan rakensi vuonna 1858 puuseppä ja kirvesmies Johan Sundblad.

Kristiinan maistraatti antoi 17. syyskuuta 1859 Johanille tonttikirjeen tontille numero 194. Tontti sijaitsee vuonna 1844 perustetulla uudella asuinalueella. Johan Sundblad sai tontin täyteen omistukseensa (lähde Lasse Backlund).

Ensimmäisen korttelin tontti nro 194 ulottui alunperin Rehnbäckinkadulta etelässä Sundströminkadulle pohjoisessa, mutta se on käytännössä jaettu etelä- ja pohjoispuoliskoihin ainakin vuodesta 1860 lähtien, jolloin Abraham Lagerstam rakensi talon tontin eteläpuoliskoon.

Rakennushistoriaa

Vuonna 1871 merimies Karl Wilhelm Sundbladille myönnetyn palovakuutuskirjan mukaan tonttipuoliskolla oli seuraavat rakennukset (rakennukset numeroitu alempana olevan kartan mukaan)

  1. Asuintalo hirrestä hyvässä kunnossa, pystytetty 1858, ei vuorattu eikä maalattu, lautakaton alla. 21 kyynärää pitkä, 10 kyynärää levelä ja 10 3/4 kyynärää korkea maasta harjalle. Yksi kerros viidellä asuinhuoneella sekä porstua ja portaat ylös, sisältäen neljä kakluunia ja keittiöliesi leivinuuneineen.
  2. Ulkorakennus laudoista hyvässä kunnossa pystytetty 1868 ja maalattu punaisella keittomaalilla lautakaton alla. 10 kyynärää pitkä, 5 kyynärää levelä ja 4 kyynärää korkea. Sisältää navetan.

Tontilla on puutarha mutta ei lehtipuita.

Planteckning af åbyggnaderns läge å sjömannen Karl Wilhelm Sundblads ägande norra hälft af gården N:o 194 i första qvarteret af Kristinestad samt därtill gränsande hus.
Brandförsäkringsbrev N:o 7760 i städernas allmänna brandstods-bolag i Finland, utfärdat år 1873
Brandförsäkringsbrev N:o 29017 för tomt 1/2 194 i första kvarteret. Från år 910

Omistajia ja asukkaita

1859
17. syyskuuta Kristiinan maistraatti laati tonttikirjeen timpuri Johan Henrik Sundbladille tontista numero 194. (Lasse Backlund)

1871-1903
Tontin 194 pohjoisen puoliskon omistaa merimies Karl Wilhelm Sundblad (palovakuutuskirjan mukaan)

1916-1953
Talon omisti Lasse Backlundin mukaan ajuri Ivar Jernvall

Lue lisää omistajista ja asukkaista Lasse Backlundin sivulla.

Teksti: Dag Björklund

14
helmi
2023
Läntinen Pitkäkatu 43

Läntinen Pitkäkatu 43

17.11.1875 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan kiinteistöä omisti Luotsivanhin Karl Granberg. Vakuutettavaksi on jätetty vain eteläinen puolisko talosta , josta kerrotaan että on rakennettu 1810 ja hyvässä kunnossa . Pohjoinen puoli ei jätetty vakuutetta­vaksi . ( Tämä puolisko mainitaan olevan vanhempi , voidaan otaksua että oli huonommassakin kunnossa kuin eteläinen puoli ja vanhempi omistajapariskunta ei ilmeisesti tarvinnut enempää asuintilaa kuin eteläpäässä oli.)

Eteläpäässä oli 2 huonetta ja eteinen, joissa 1 kaakeliuuni ja 1 keittiömuuri leivinuuneineen.

Talo on tässä vaiheessa pystylaudalla vuorattu ja maalattu lietevärillä ja vastannee melko hyvin Haaviston kuvateoksen, “1916Kristiinankaupunki – pikkukaupunki-idylli” -kirjan, sivulla 89 olevan kuvan tilannetta – siinä kuvassa näkyy , että kaksi eteläimpää ikkunaa on tyyliltään lähinnä kuusiruutuisia empire-ikkunoita. Sen sijaan kaksi pohjoista ikkunaa ovat ilmeeltään kustavilaisia 4 -ruutuikkunaa ja ainakin vuodelta 1810 jolleivät ole jopa edelliseltä.vuosisadalta !

Vuosisadan vaihteessa taloa on modernisoitu ja varustettu T­-puitteisilla ikkunoilla. ( Entiset neljä ikkunaa on ryhmitelty uudestaan ja ovat tänään lukumäärältään 5 kadun puolella). Vuoden 1950 jälkeen taloa on varustettu rumentavalla mineriitti­päällysteellä.

Vanhoista piharakennuksista ei ole tänään mitään jäljellä, mutta vuoden 1875 vakuutusasiakirjan mukaan niitä on ollut seuraavan mukaisesti : eteläpuolella idästä katsottuna – 1 talousaitta, 1 kaksiosainen makasiini vuodelta 1844 ja 1 hirsinen talousra­kennus vuodelta 1852 joka käsitti puuliteriä, rehulatoa,tallia, navettaa, ulkohuussia ja lantalaa.

Näiden lisäksi tontin pohjoislaidalla sijaitsi talourakennus­rivistö jota ei ole jätetty vakuutettavaksi.

Omistajia ja asukkaita

1875 ja -80 Luotsivanhin Karl Granberg
1885 Luotsinleski Maria Karolina Granberg
1895 ja 1905 Perämies Nils Anders Huhtelin
1916 Vakuutusasiamies 0.A.Ståhle

08
helmi
2023
Läntinen Pitkäkatu 47

Läntinen Pitkäkatu 47

17.10.1870 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan kiinteistö kuului kofferdilaivuri Nils Ekmanille.

Tämän mukaan katurakennus on pystytetty 1804 ja varustettu verannalla 1870, pystylaudoilla vuorattu ja maalattu sekoite­värillä ja varustettu pärekatolla.

Tässä vaiheessa talossa oli 5 asuinhuonetta, joissa yhteensä 3 kaakeliuunia ja yksi leivinuunilla varustettu keittiöliesi. Talon ulkoiset mitat : 15 x 5,50 metriä, keskikorkeus 6 metriä. Asuintalo 2 tontin pohjoisreunalla on pystytetty v. 1851, pystylaudoilla vuorattu ja katettu päreillä, seinät maalattu sekoitevärillä. Talossa on tässä vaiheessa ollut 5 asuinhuonetta joissa yhteensä 3 kaakeliuunia ja yksi keittiöliesi leivin­uuneineen, näiden lisäksi katetut portaat ja porstua.

Kokoa talolla oli 15,60 x 6,50 metriä, keskikorkeuden ollen 6 m. Tontin läntisen laidan talousrakennus on vakuutusasiakirjassa mainittu vuonna 1849 rakennetuksi ja vuonna 1869 siivellä varus­tettu. Taloa on katettu päreillä ja punamullattu.

Kyseisessä talousrakennuksessa oli 1 rehulato, 1 porstua, 1 navetta, 1 lantala ja ulkohuussi, 1 puuliiteri.

Ulkoiset mitat : länteen 12 m., pohjoiseen myös 12 m. Eteläiset ja itäiset päädyt ovat 3.90 metriä leveät ja niissä on korkeutta 4.35 metriä . (Kyseessä on L-muotoinen talo).

Tontin eteläisellä rajalla mainitaan olleen makasiinirakennus rakennettu hirsistä v. 1871, pystyvuorattu ja sekoitevärillä maalattu. Makasiinissa ollut kaksoispohjat ja oli kooltaan 3,70 x 3,27 metriä , keskikorkeudeltaan 3,46 metriä.

Puutarha sijaitsi tontin etelälaidalla. Sisäänajoportti oli rakennettu hirsistä ja laudoista ja maalattu öljyvärillä.

Teksti: Kaupunkikuvan parantamisehdotus: Läntinen Pitkäkatu Hållfastinkadulta Puistokadulle, Wenman Niklas, Talotuuma, 1995

Omistajia ja asukkaita

1875 Talon omisti kofferdilaivuri Nils Ekman

1916-1922 Talon omisti Merikapteenintytär Rosa Ekman

07
helmi
2023
Laivuri Palmin talo

Laivuri Palmin talo

20.3.1860 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan kiinteistö kuului kofferdilaivuri Johan Palmille. Nykyisen katurakennuksen eteläpää joka käsitti 12,5 x 5,5 metrin suuruista runkoa on kyseisen asia­kirjan mukaan pystytetty vuonna 1831, pystylaudalla vuorattu ja punamullattu.

Talossa oli 4 huonetta : 1 eteinen, 1 kettiö, 1 sali ja 1 kamari joissa yhteensä 2 kaakeliuunia ja 1 keittiömuuri jossa paistiuuni. Talon keskikorkeus harjaan on 4.8 metri, katossa puulautakate ja perustuksena 90 sentin korkea kivijalka.

Tässä vaiheessa talossa mainitaan olleen 5 kaksoisikkunaa kokoa : 1,35 x 1,20 m.

Tontin etelä- ja länsilaidalla mainitaan olevan seuraavat , tänään vuonna 1995 poissa olevat, rakennukset : 1 leivintupa rakennettu 1844 ja punamullattu, käsittäen 1 eteinen, 1 kamari, 1 hedelmähuone ja 1 leivintupa joissa yhteensä 2 kaakeliuunia ja 1 leivinuuni – tuvan koko oli 8,40 x 5,60 metriä ja keskikorkeus 3,40 metriä. (Yhdessä huoneessa mainitaan olleen öljymaalattuja tapetteja ja korkea jalkapaneeli.)

Edelleen tontilla oli seuraavat rakennukset joita ei vakuutettu : 1 pyykkitupa, 2,40 m. korkea, 1 liiterirakennus , 2,40 m. korkea, 1 navetta, 2,40 m. korkea ja 1 aitta , samankorkuinen kuin muut. Tontin pohjoispuolella sijaitsi Hållfastinkatua pitkin lehtevien puiden muodostama puutarha jota ympäröi 2 metrin korkuinen aita jossa portti Läntiselle Pitkäkadulle.

Naapuritalon vakuutusasiakirjan mukaan vuodelta 1875 näkee että päärakennusta oli laajennetuu leveämmällä osalla pohjoiseen.

Teksti: Kaupunkikuvan parantamisehdotus: Läntinen Pitkäkatu Hållfastinkadulta Puistokadulle, Wenman Niklas, Talotuuma, 1995

Omistajia ja asukkaita

1860 ja –65 Kofferdilaivuri Johan Palm 1870 Merikapteeni A.H.Hjulman

1916 Mimmi Österberg

06
helmi
2023
Läntinen Pitkäkatu 30

Läntinen Pitkäkatu 30

19.12.1883 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan tässä vaiheessa omisti laivurin leski Ulrika Elisabeth Sjögren kiinteistön. Hirrestä tehty asuinrakennus on tämän asiakirjan mukaan kooltaan 11 x 5 metriä , keskikorkeuden ollessa 5 metriä.
Talo on vuonna 1805 rakennettu , pystylaudoitettu ja maalattu lietevärillä. Katteena oli päreitä.
Näiden tietojen mukaan talossa oli 3 asuinhuonetta ja porstua, joissa oli yhteensä 2 kaakeliuunia ja 1 keittiötakka leivinuunei­neen.
Nykyinen ulkorakennus vastannee sijainniltaan ja kooltaan vakuu­tusasiakirjassa mainittua ulkorakennusta , josta sanotaan että on vuonna 1849 rakennettu ja käsittää seuraavaa kokonaisuutta :
1 lato, 1 talousaitta , 1 navetta, 1 lantala ja 1 ulkohuussi. Tämä ulkorakennus oli maalattu ja katettu lautakatolla – kool­taan se oli 12 x 4 metriä ja keskikorkeus harjaan 4 metriä. Ennen mainitusta ulkorakennuksesta länteen on sijainnut vuonna 1820 rakennettu ruoka-aitta, tehty hirrestä, maalattu ja katettu puulaudoin. Kooltaan tämä aitta oli 3.6 x 3.6 metriä ja korkeudeltaan 4.50 metriä.
Vakuutusasiakirjan tonttikartan mukaan portti sijaitsi pääraken­nuksesta etelään ja tontilla oli puutarha , mutta lehtipuita
ei ollut mainittavissa määrin.
Teksti: Kaupunkikuvan parantamisehdotus: Läntinen Pitkäkatu Hållfastinkadulta Puistokadulle, Wenman Niklas, Talotuuma, 1995

Omistajia ja asukkaita

1883 ja –93 Ulrika Elisabeth Sjögren

1916 Hugo Sjögren