Kapamitta on tähänastisten tutkimustemme perusteella rakennettu noin vuosina 1842-1854. Perustuu kaupunkikarttoihin, sekä naapuritonttien palovakuutuskirjojen karttoihin. Ennen tätä tupaa, hiukan eri kohdassa on ollut toinen rakennus.
“Strövtåg på minnenas blomsteräng” Gösta Lindqvist. Lehti Syd-Österbotten 3.4.1954.
Maria joka tekstissä mainitaan, ja siis asui Kapanmitassa 1907 paikkeilla, on oletettavasti Anna Maria Grönlund, syntynyt 9.9.1828 kirvesmies Erik Grönlundille ja vaimonsa Maja Lisa Lindqvistille. Hän kuoli 15.2.1918. Hän on tällä hetkellä varhaisin tuntemamme asukas tuvassa. (tiedot Pekka Linna)
1907
Gösta Lindqvist joka yllä olevan tekstin kirjoitti oli syntynyt 1895 ja vuosi oli tällöin 1907 kun hän kirjoituksessaan 12-vuotiaana kyläili Maria Grönlundin luona Kapanmitassa (Fyrkappsmåttet)
1936
Maiju Koivisto asuu tuvassa jos Sydin 4.1.1936 kertoo Kapanmitasta.
1941
Kaupunki yrittää myydä omistamansa ns. Grönlundin tuvan Myllykallion kupeesta Pohjapäässä huutokaupalla.(SÖ 4.2.1941)
1949
Hilma Kukkamäki kuolee auto-onnettomuudessa ja kaupunki yrittää nyt myydä edesmenneen H. Kukkamäen tuvan Myllykalliolta. Oletettavasti kyseessä on Kapanmitta (SÖ 2.7.1949 och 12.7.1949)
“försäljes avlidna H. Kukkamäkis stuga på Kvarnberget för rivning och bortflyttning” mutta myöhemmin kerrotaan että “någon affär blev det dock ej denna gång ty inga spekulanter hade infunnit sig.” Eli ostajia ei löytynyt. Lehdessä mainitaan myös että tupa on luultavasti aikanaan ollut myllytypa “Nämnda byggnad torde en gång i tiden ha varit kvarnstuga.” SÖ 12.7.1949.
1949 joulukuu
Eliel Grannas on avannut “kenkäkorjaamon” kapanmitassa pohjoisella Myllykalliolla. (SÖ 3.12.1949)
Pitäisi olla sama tupa kuin Kukkamäen tupa, jota siis ei silloin koskaan purettu.
1950-60 luku?
Eino Kiviharjulla oli Kapanmitassa suutarinverstas.
Tutkimukset ja teksti Pekka Linna (ja Dag Björklund)
