Ruotsinkielinen ala-aste

Vuonna 1653, neljä vuotta kaupungin perustamisen jälkeen, perustettiin pedagogio eli lastenkoulu, joka toimi vuokratiloissa. On toistaiseksi epäselvää missä kaksi ensimmäistä koulurakennusta sijaitsivat. Koulu muutti nykyiselle paikalleen vuonna 1738. Nykyisen koulun vanhin osa sijaitsee Koulukadun varrella. Riippuen siitä, miten historiankirjoituksia tulkitaan, voivat vanhimmat osat jopa koostua 1600-luvulta peräisin olevasta rakennuksesta, joka siirrettiin tähän paikkaan vuonna 1738, koulusta, joka rakennettiin tänne vuonna 1738, tai kokonaan uudesta koulusta, joka rakennettiin vuonna 1839. Pohjoinen siipi lisättiin vuonna 1875 ja sitä laajennettiin vuonna 1902, minkä jälkeen koulu sai suunnilleen nykyisen muotonsa.

Seuraavat koulut ovat toimineet tällä tontilla:

1738-1842 Pedagogio (perustettu 1653)
1843-1874 Lägre elementarskola
1874-1897 Realskola
1896-1925 Svenska samskolan
1925-1972 Svenska folkskolan
1972- Svenska lågstadieskolan

Rakennushistoriaa

Ensimmäinen koulutalo

On hieman epäselvää, missä koulu sijaitsi alunperin, 1600-luvun lopun kartan mukaan “Skohll Tåmptenn” (koulutontti) sijaitsi Raatihuoneenkadun ja Läntisen Pitkänkadun kulmassa, kun taas toiset historioitsijat olettavat, että se sijaitsi Kirkkokadun pappilan tontilla. Esim. Jarlen mukaan “Rijkfinase” on merkitty koulun paikaksi vuonna 1672, ja arvelemme, että se on voinut olla pappila tai jokin muu lähellä oleva paikka. Ehkä se oli vanha talo, joka oli korjattu ja jota käytettiin kouluhuoneena.

Toinen koulutalo 1690

Maaliskuun 26. päivänä 1690 päätettiin “sopia talonpoikien kanssa 6 syliä pitkän ja 5 syliä leveän koulurakennuksen rakentamisesta, jonka takana on kaksi kamaria” (noin 10,8 m x 9,0 m). Jarlen mukaan se rakennettiin luultavasti samalle tontille kuin ensimmäinen koulurakennus, mutta ei ole aivan varmaa, missä.

Isovihan aikaan rakkennus ryöstettiin, eikä sitä luultavasti korjattu kunnolla sen jälkeen [2], vaikka se on varmasti saatettu jonkinlaiseen kuntoon vuonna 1722, jotta sitä voitiin käyttää lyhyen aikaa [1].

Koulutalo siirretään nykyiselle paikalleen vuonna 1738

Syyskuun 23. päivän 1738 tuomioluettelosta käy ilmi, että koulu oli siirretty paikalle, jossa nykyään sijaitsee Kristiinankaupungin ruotsinkielinen koulu (tontti nro 241) [2]. Tuolloin se käsitti todennäköisesti vain kouluhuoneen rehtorin asunnon lisäksi ja sellaisena se säilyi vielä jonkin aikaa [1]. Siitä kerrotaan, että se rapistui yhä enemmän, huoneet olivat kylmiä ja lattia epätiivit. Opettaja valitti lisäksi että seinät olivat sortumaisillaan tai siitä, että lukot eivät olleet enää käyttökelpoisia.

Jarlen mukaan vuonna 1770 koulu on joko rakennettu uudelleen tai sitä on laajennettu. Rehtori Ström puolestaan kirjoitta, että rakennus oli melko muuttumaton vuodesta 1738 vuoteen 1841, joten häntä uskoen, sitä ei rakennettu uudelleen. Se käsitti silloin kuusi huonetta: eteisen, salin, kolme kamaria ja keittiön. Rakennus, joka oli 15 kyynärää leveä, seisoi puolen kyynärän levyisen kivijalan päällä. Katto oli päällystetty puulla ja tuohella. Pienet neliönmuotoiset ikkunat olivat kooltaan 2 x 2 kyynärää [2].

1839

Jarlen mukaan vuonna 1839 rakennettiin uusi, 18 kyynärää leveä koulurakennus, jossa oli yhteensä kaksitoista huonetta. Kummallakin opettajalla oli oma asuntonsa, joka koostui salista, kahdesta huoneesta ja keittiöstä. Vain kahta 10,8 x 32,4 metrin kokoisen koulurakennuksen huonetta käytettiin siis varsinaisina luokkahuoneina.

Sen sijaan rehtori Ström kirjoittaa, että koulu (rakennus vuodelta 1738) sai laajennuksen vasta vuonna 1841, jolloin pedagogio muutettiin kaksiluokkaiseksi kansakouluksi. Kouluun olisi silloin tullut kaksi luokkahuonetta, mikä vastaa Jarlin kuvausta, mutta näiden lisäksi rehtorin ja talonmiehen asuintilat. Tämä huonejärjestys, joka ei ehkä poikkea ratkaisevasti Jarlen huonejärjestyksestä, on alla. Näin rakennus säilyi rehtori Strömin mukaan vuoteen 1877 asti.

Vuonna 1875 (rehtori Ström, Jarlen mukaan 1872) koulu muutettiin kaksiluokkaiseksi keskikouluksi ja sen laajennuksen ja uudelleenrakentamisen pohjoiseen siipeen suoritti kauppias Robert Uggla 11 000 markalla [1]. Uusia luokkahuoneita lisättiin neljä [2].

Kun reaalikoulu muutettiin yhteiskouluksi vuonna 1897, opettajien asuintilat, jotka olivat tähän asti olleet koulurakennuksessa, otettiin käyttöön opetustarkoituksiin ilman että tästä syystä tehtiin merkittäviä muutoksia [2].

Vuonna 1902 (Strömin mukaan, Jarlen mukaan vuonna 1903) rakennusta laajennettiin pohjoisemmaksi rukous- ja voimistelusalilla pukuhuoneineen, jolloin entisestä voimistelusalista tuli luokkahuone ja se sai suunnilleen nykyisen muotonsa. Myös huoneiden ulkoasua muutettiin. Samaan aikaan otettiin käyttöön sähkövalaistus.

Vuosina 1914-1915 koulun tiloihin tehtiin toinen, kipeästi kaivattu remontti, mutta muutos ei tyydyttänyt, sillä oppilasmäärät olivat edelleen kasvussa.

Syyslukukaudesta 1925 alkaen yhteiskoulu muutti Kasbergetin päällä olevaan upouuteen koulurakennukseen, nykyiseen Kristiinankaupungin ruotsinkieliseen lukiorakennukseen ja kansakoulu muutti tähän rakennukseen etelästä, “vanhaan suomalaiseen kansakouluun”, nykyiseen kurssikeskukseen.

Vuosina 2016-2018 koulua remontoitiin perusteellisesti ja rakennuksen pihapuolelle lisättiin pieni laajennusosa sisältäen kirjasto ja wc-tilat lisäksi asennettiin hissi joka kulkee kellarista ullakolle.

teksti: Dag Björklund, Harri Alatalo

[1] Historia rehtori Ström vuodelta?

[1] Per-Olof Jarle, Kristiinankaupungin rakennushistoria, 2006.