Talon rakennutti 1849 pormestari Mauritz Hasselblatt perheelleen. Vuosina 1929-1974 talo toimi asuntolana.

Historia

Pormestari Mauritz Hasselblatt ostaa tontin merimiehenleski Catharina ”Caisa” Sjöströmiltä 260 hopearuplalla 16.10.1848 ja rakennuttaa päärakennuksen sekä ulkorakennuksen 1849.

Rakennukset ovat valmiit syksyllä 1849, ja Mauritz muuttaa päärakennuksen vaimonsa Selman sekä lastensa Mauritzin, Helgan, Arthurin ja Hugon kanssa. Talouteen kuuluvat myös renki Johan sekä piiat Wilhelmina, Maria ja Josefina.

Vuotta myöhemmin rakennetaan leivintupa Koulukadun suuntaisesti. Sen itäpäässä asuvat peltovahti Johan Böling ja hänen vaimonsa Lena.

Palovakuutusasiakirjoista selviää monia mielenkiintoisia yksityiskohtia rakennusten alkuperäisestä asusta.

Mauritz nimitetään 1861 kihlakunnantuomariksi, joka vastaa Kristiinankaupungin ja Kaarlelan (tämänpäivän Kokkolan alue) kihlakunnanoikeudesta. Samana vuonna Mauritz myy rakennukset piirilääkäri Gustaf Forsténille. Mauritz perheineen muuttaa Kaarlelaan.

Gustaf rappauttaa päärakennuksen, joka on ollut maalamatonta hirttä pystytyksestään 1849 lähtien. Rappaus maalataan valkoiseksi, ja ikkunankehykset ja -laudat tumman ruskeiksi. Gustaf rakennuttaa myös kellariholvin talon alle sekä pihan puolelle ristikkorakenteisen verannan.

Gustafin kuoltua 1869 ostaa tehtailija Lorenz Fougstedt talon 1817. Lorentz teettää päärakennukseen täydellisen peruskorjauksen. Läntisen Pitkänkadun puolelle asennetaan uusi ovi tuulikaappeineen ja sisälle rakennetaan käytävä. Turun kaakelitehtaalta tilatut kaakeliuunit asennetaan. Yläkertaan johtava portaikko siirretään, huoneet tapetoidaan ja uudet linoleumimatot asennetaan.

Fougstedtin perheeseen kuuluvat vaimo Maria Josefina sekä lapset Lorenza, Nils, Johan, Oskar ja Elin. Lorentzilla on nahkatehdas Tiukantien varrella Pohjoislahden toisella puolella. Lorentz kuolee 1875, ja Josefina menee uusiin naimisiin 1881 kauppias Pehr Brusénin kanssa, ja jatkavat nahkatehtaan toimintaa. Josefina ja Pehr saavat kaksi tytärtä, Sigrid ja Verna. Nahkatehtaan mentyä konkurssiin pari pitävät kestikievaritoimintaa. Pehr kuolee 1895, ja Josefina asuu tyttäriensä Lorenzan ja Vernan kanssa talossa Josefinan kuolemaan saakka.1922.

Lapset myyvät 1923 rakennukset lehtori Viktor Lindströmille ja tämän vaimolle Violalle. He myyvät ne edelleen Ab Svenska Samskolans i Kristinestads Elevhem’ille. (Kristiinan ruotsalaisen yhteiskoulun oppilaskoti-osakeyhtiölle). Päärakennus ja leivintupa toimivat oppilaskotina vuoteen 1974, jolloin 1970-luvun peruskoulu-uudistus teki oppilaskodin tarpeettomaksi ja toiminta lopetettiin. Oppilaskotiaikana talo remontoitiin 1953, jolloin rakennettiin suurempi lasiveranta ja pannuhuone sen alle, ja ulkorakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen. Oppilaskotiaikana talo lienee ollut huonossa kunnossa, koska oppilaat kutsuivat sitä ”Eländet” (hökkeli, surkea paikka/talo).

1976 osti rakennusliike T. Nygren & Co rakennukset ja käytti päärakennusta konttorina. 1986 kiinteistö siirtyi Ky Nyfast Kb:lle. Päärakennus vuokrattiin päiväkotitoiminnalle ja jaettiin suomen- ja ruotsinkieliseen osastoon, Pupula ja Nallebo, ja neljä wc:tä sekä keittiö rakennettiin.

2010 ostivat nykyiset omistajat rakennukset ja aloittivat päärakennuksen perusteellisen kunnostuksen. Vanha seinärappaus ja huonokuntoinen seinälaudoitus purettiin, ja seinät rapattiin uudelleen. Pihapuolelta purettiin vanha lasiveranta pannuhuoneineen. Tilalle aiotaan rakentaa uusi veranta ja sauna sen alle. Sisätiloissa on kaikki huoneet kunnostettu ja alkuperäinen huonejako palautettu. Ulkorakennus on siistitty ja pihatupa maalattu. Puutarha on perustettu alusta alkaen uudelleen ja tontti on saanut uuden aidan.

Text: Ann-Louise Heikkilä