Vuonna 1845 kippari Anders Henrik Häggblad muutti Kaskisista tälle tontille. Palovakuutustodistuksen mukaan hän rakensi tälle tontille vuonna 1846 talonsa, joka oli alun perin rapattu ja valkoiseksi maalattu.
Tarinan mukaan talo kuljetettiin tänne meriteitse Kaskisista. Todennäköisesti kippari Häggblad itse toi talonsa (tai jonkin muun talon) Kaskisista muuttaessaan. Matkalla kuljetuksen yllätti ukkosmyrsky ja osia talosta, kaksi huonetta, katosi. Tämän kerrotaan tapahtuneen vuonna 1867 (kun taas vakuutuskirjan mukaan talo on vanhempi, mutta vuosiluku voi olla kirjoissa ja kertomuksissa väärä). Tämän kertoi nykyiselle omistajalle (2023) kapteeni Ståhle kesällä 1969. Hänen miehensä (isänsä?) oli ollut mukana matkalla.
Rakennushistoriaa
Vuonna 1861 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan kiinteistön omisti laivurin leski Maria Häggblad.
Tämän asiakirjan mukaan katurakennus on pystytetty mänty- ja kuusihirrestä vuonna 1846 , rapattu laastilla ja maalattu valkoiseksi.
Talossa oli 6 huonetta : 1 eteinen, 1 sali, 3 kamaria ja 1 keittiö, joissa yhteensä 4 kaakeliuunia ja 1 keittiötakka uuneineen. Talon koko vastaa tämän päivän kokoa , mutta katteena oli puulautaa ja kadunpuoleinen kivijalka kohosi 90 senttiä kadunpinnasta.
Erikseen on vakuutusasiakirjassa mainittu , että kaikki lattiat on tehty kuusesta , kun sisäkatot sen sijaan oli tehty mäntylaudasta. Kaikissa huoneissa oli vesivärin painettuja tapetteja ja öljymaalattu korkea jalkalista.
Itäisen tonttilaidan varteen oli pystytetty talousrakennus osittain hirrestä , osittain ohuemmasta puutavarasta vuosina 1834 ja -36, tätä ei ollut laudoitettu eikä maalattu. Siinä oli seuraavat toiminnot : 1 ruoka-aitta, 1 lantala, 1 navetta eteisineen ja 1 rehulato. Koko oli 19 x 5 metriä.
Tontilta puuttuu tänään leivintupa joka on sijainnut talous-rakennuksen pohjoispäästä länteen. Tämä oli vuonna 1848 pystytetty , punamullattu hirsikehikko, kooltaan 10 x 6 metriä. Siinä oli 2 ikkunaa ja 1 iso leivinuuni.
Tonttia rajasi 40 m. pitkä, korkea lankkuaita ja kadulle vei korkea öljymaalattu ajoportti. Kaivo sijaitsi suoraan pääsisäänkäyynistä itään ja tontti-kartalla näkyy yrttitarha tontin etelälaidalla.
Teksti: Kaupunkikuvan parantamisehdotus: Läntinen Pitkäkatu Hållfastinkadulta Puistokadulle, Wenman Niklas, Talotuuma, 1995
Omistajia ja asukkaita
Omistajia palovakuutuskirjojen mukaan
1845
Ander Henrik Häggblad
1861,-96 ja 1901
Laivurinleski Maria Häggblad
1911
“Senapskornet” -niminen yhdistys
1916 E.H. Lindfors
Lue lisää ruotsiksi Lasse Backlundin sivulla sida
