Kauppias ja laivanvarustaja C.E. Carlström rakennutti sisäpihalla olevan talon vuonna 1873 leivintuvaksi, jauho- ja hedelmävarastoksi.
Historia
Tontti kuului konsuli, laivanvarustaja ja kauppaneuvos Carl Emil Carlströmille (1818-1889) sekä hänen pojalleen, kauppaneuvos ja pankkiiri Alfred Carlströmille (1851-1910). He olivat vaikutusvaltaisia Kristiinankaupungin merenkulkuajan taloudellisen elämän vaikuttajia. He vaikuttivat myös valtakunnan tasolla: Alfred oli mm. valtiopäivämies.
Carlströmin pakarintupa kuului useiden asuin- ja ulkorakennuksien sekä makasiinien kokonaisuuteen, joka kulki länsi-itäsuunnassa Kristiinankaupungin Pohjoislahden rannalla. Carl Emil Carlströmin komea asuintalo sijaitsi siinä kohtaa missä tiilikerrostalo on nykyään. Kokonaisuudesta on tänään jäljellä Alfred Carlströmin asunto, (nykyinen Itäisellä Pitkälläkadulla sijaitseva Brahegården) sekä talot osoitteessa Rantakatu 41d ja 41c (kts. https://www.brahegarden.com/historia/redarrummets_historia/).
Carlströmin toimistotyöntekijät ja asiakkaat viettivät aikaa talossa ajoittain vuoteen 1889 asti, mistä on todisteena lukuisat nimikirjaimet ja muut merkinnät yhden huoneen seinässä. Monet heistä tekivät elämäntyönsä Kristiinankaupungissa kun taas toiset voidaan jäljittää mm Kauhajoelle, Alavudelle, Suomenlahden Suursaareen ja Bostoniin.
Alfred Carlström liikkui mielellään nelivaljakon vetämissä vaunuissa, jota varten hän hankki ammattiajureita Tukholmasta asti. Eräs näistä oli Oskar Leonard Nilsson, jonka perheestä tuli talon ensimmäiset asukkaat vuoden 1900 remontin jälkeen.
Eräs toinen talon asukas taas oli Emil Weckström (1873-1937), joka vuosina 1907-1915 toimi kristiinankaupunkilaisen aluksen s/s Hylloksen komentajana, joka puolestaan oli aikanaan yksi Suomen isoimmista aluksista.
Rakennushistoria
1873
Talo suunniteltiin yksikerroksiseksi leivintuvaksi sisältäen hedelmävaraston ja asuinhuonetta. Piirustukset hyväksyttiin maalis-toukokuussa ja talo pystytettiin samana vuonna. Pohjaratkaisuna toimi tälle alueelle tyypillinen paritupa pidennettynä lisäkamarilla. Marraskuun palovakuutuskirjan mukaan talossa oli viisi huonetta, kaksi kaakeliuunia syvennyksineen, keittoliesi ja leivinuuni sekä muurattu pata. Alkuperäisessä julkisivussa oli neljä kuusirutuista ikkunaa etelään ja siitä puuttui kuisti. Hedelmävarasto oli kahdeksan neliömetrin kokoinen pohjoispuolella sijaitseva huone ilman ikkunaa. Siellä on oletettavasti säilytetty omenoita, mutta mahdollisesti myös sitruunoita ja muita eksoottisia hedelmiä, joita Carlströmit toivat maahan itse. Seinien kirjoitusten perusteella talon ainoa asuinhuonetta käytettiin jauhovarastona. Osia leivinuunin perustuksista on edelleen jäljellä talossa vuonna 2021. Talo oli maalattu harmaanvihreäksi 1800-luvun loppupuolella.
1900
Talo remontoidaan asuintaloksi, saa kuistin josta portaat vintille, saumatun peltikaton ja uudet T-ikkunat. Ulkovuorausta ei muuteta. Pohjaratkaisu sisällä säilytetään ja ikkuna avataan pohjoiseen. Vintti toimii säilytystilana.
1950-70-luku
Kellariin rakennetaan pannuhuone siihen kuuluvalla savupiipulla. Talo on jaettu kahteen asuntoon, uusi savupiippu pystytetään ja toinen keittiöistä saa tiiliuunin.
2020
Salaoja- ja maarakennustöitä. Peltikatto, rossipohja, lattiat, sähkö, veis ja viemäri uudistetaan. Tiiliuuni, ei-alkuperäiset savupiiput ja kellariportaat puretaan. Vanha pakarintupa sisältää nyt sekä keittiön että kylpyhuoneen, muutoin alkuperäinen pohjaratkaisu säilyy ja talo näyttää samalta kuin vuonna 1900.
Omistajat ja asukkaat
1873-1889
Omistaja: Carl Emil Carlström
Asukkaita: luultavasti laivurinleski Sofia Pettersson s. 1828, Carlströmin konttoristit
1889-1900
Omistaja: Alfred Carlström
Asukkaita: –
1901-1903
Omistaja: Alfred Carlström
Asukkaita: kuski Oskar Leonard Nilsson s. 1866 ja Wilhelmina (Mina) synt. Hinds s. 1875, Ruotsin alamaisia
1904
Omistaja: Alfred Carlström
Asukkaita: kuski Johan Axel Johansson s. 1875, Ruotsin alamainen
n. 1906-1910
Omistaja: Alfred Carlström
Asukkaita: kuski Oskar Leonard Nilsson s. 1866 ja Wilhelmina (Mina) synt. Hinds s. 1875 sekä neljä lasta, Ruotsin alamaisia
1910-1911
Omistaja: Alfred Carlströmin konkurssipesä
Asukkaita: työläinen Johan Björs s. 1859, vaimo Maria s. 1852, lapset Aina s. 1890, Lydia s. 1892
1912
Omistaja: kalastaja Johan Carlberg s. 1862
Asukkaita: tullivirkailija Karl Axel Winqvist s. 1874 k. 1937, vaimo Elsa Maria synt. Salvén s. 1888 k. 1940, lapset Karl Gunnar s. 1907 k. 1946, Karin, myöh. von Schantz s. 1906 k. 2000.
1917
Omistaja: Johan Carlbergin Yhdysvalloissa asuvat perilliset
Asukas: merikapteeni Emil Weckström
1918
Omistaja: merikapteeni Emil Weckström
1923
Hovioikeuden auskultantti, suojeluskunnan puheenjohtaja Emil Ingves, vaimo Selma
1924-1928
Selma Ingves. Lyhyen ajan matkustajakotina.
1928-1935
Omistaja: Henrik Ingves
1935-
Omistaja: Rosa Rosenqvist, joka piti ravintolaa ja kahvilaa kadun vierellä olevassa talossa sekä vuokrasi huoneita koululaisille
1960-luku
Omistaja: Bertel Rusk
Teksti: Staffan Martikainen
