street: Läntinen Pitkäkatu

31
tammi
2023
Laivuri Lagerstamin talo

Laivuri Lagerstamin talo

17.7.1849 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan kiinteistön omisti kauppalaivuri A. Lagerstam joka oli sen rakentanut 1844. Tämän asiakirjan mukaan päärakennus koostuu kahdesta osasta, Läntisen Pitkäkadun puoleinen oli rakennettu uudesta puutavarasta kun Kissanpiiskaajankujan puoleinen siipi sen sijaan on uudelleenpystytetty vanhempi hirsikehikko.

Päärakennus oli kauttaltaan laudoitettu ja maalattu vihreällä öljymaalilla (laudoitus oli varmaan höylättyä vaakapanelia, koska empire suosi vaakapanelin ja öljymaali tarvitsee höylätyn pinnan kiinnittyäkseen kunnolla).

Talon ulkonäkö vastannee kaikessa tilanne kuvassa sivulla 89 haaviston kuvateoksessa “Kristiinankaupunki-puukaupunki-idylli, paitsi siinä, että kaikki listoitukset oli alunperin harmaan-valkoiset vakuutusasiakirjan mukaan.

Talon koko vastaa nykytilannetta mutta julkisivua on modernisoitu jugendhenkiseksi joskus 1910-20-luvuilla.

Talossa oli 8 huonetta : 1 sali,5 kamaria,l porstua ja 1 keittiö joissa oli yhteensä 6 kaakeliuunia (joista 2 öljymaalattua) ja 1 keittiötakka leivinuuneineen. ( 2 huoneessa oli öljymaalatut tapetit ja kuudessa vesiväritetyt tapetit).

Vakuutusasiakirjan mukaan Kissanpiiskaajankujaa pitkin on päärakennuksen itäpäädystä tontin itälaidalle sijainnut ulko­rakennus kooltaan 14 x 5.50 metriä. Tässä on ollut navetta, luhti­aitta, talli ja rehulato – ei laudoitettu eikä maalattu lautakaton alla.

Läntisen Pitkäkadun varrelle oli rakennettu öljymaalattu ajoportti käyntirtteineen , sekä 3 1/2 metrin verran öljymaa­lattua lankkuaitaa . ( Tonttikaavan mukaan ajoportti sijaitsi täsmälleen pohjoisten ja eteläisten tontinpuoliskojen välillä, näin toimien yhteiskäytössä).

Teksti: Kaupunkikuvan parantamisehdotus: Läntinen Pitkäkatu Hållfastinkadulta Puistokadulle. Wenman Niklas, Talotuuma, 1995

Brandförsäkringsbrev No 2858 från 1849 för norra halvan av gården 48 i första kvarteret
Brandförsäkringsbrev 31171, gård 1/2 48 i första kvarteret, år 1911
I brandförsäkringsbrevet listas avstånden från gårdens byggnader, nummer 1 och 2, till granngårdarnas byggnader

Omistajia ja asukkaita

Omistajia ja asukkaita koko tontilla numero 48 (tai tontti 16 vuoden 1750 kaavassa, tai numero 22 vuosina 1772-1825)

1820-1825
Tontilla numero 22 vuoden 1772 kaavan mukaan (1772 vuoden kaavasta ei ole tietääksemme olemassa karttaa) sui merimies Erik Linbom ja vaimonsa Maria sekä nimismiehenleski Sandberg. Palovakuutuskirjan mukaan tontin eteläpuoliskolla oli sillon kadun varrella talo. Ehkä tontilla (pohjoispuoliskolla) oli muitakin asuintaloja.

1830-1835
Tontti saa numeron 48 vuoden 1825 kaavassa, ja on yhä samankokoinen. Tontilla asui henkikirjojen mukaan merimies Erik Lindbom ja vaimonsa Maria sekä nimismiehenleski Caisa Sandberg

Omistajia ja asukkaita pohjoisella tontinpuoliskolla

1840
Nyt tontti on henkikirjan mukaan jaettu kahteen osaan, ja ensimmäisellä (pohjois) puoliskolla asuu merimies Erik Lindbom ja vaimonsa Maria

1845
Nyt kauppalaivan laivuri Abraham Lagerstam, piikoja ja yksi meritullivahtimestari asuu talossa jonka Abraham rakennutti 1844

Omistajia palovakuutuskirjojen mukaan

1849
Laivuri Abraham Lagerstam (Abraham osti talon nro 54 risteyksessä Läntinen Pitkäkatu, Parmaninkatu vuonna 1852)

1849
Kofferdilaivuri A. Lagerstam 1852 Laivurinleski Ulrika Sjöblom

1859
Meritullivahtimestari C.G. Sangder

1864
Kofferdilaivuri Johan PalmSidans

1869 ja -70
Nikkarimestari Matts Their
1874
Kofferdikapteeni Herman Nordgren

1879 ja -84
Tullivahtimestari Sven Otto Johansson

1894
Tullivahtimestarinleski Alma Johansson

1904
Tullivahtimestari Sven Johanssonin perilliset

1916 Alma Sandbäck

19
loka
2022
Kalastajanleski Hasselblattin talo

Kalastajanleski Hasselblattin talo

Talo rakennettiin vuonna 1852 kaupungin eteläpäähän perustettuun uuteen kortteliin. Se pystytettiin Härkmeressä sijainneen talon hirsistä (Lasse Backlund). Talossa oli aikanaan monen muun talon tapaan kadulle johtava portaikko.

Planteckning af åbyggnadernas läge å fiskareenkan Hilda Katarina Hasfelblads ägande gård och tomt No 187 i första qvarteret af Kristinestad, samt dertill gränsande hus
Ur brandförsäkringsbrevet från 1907
Brandförsäkringsbrev N:o 14792 från år 1887 å gården 187 i första qvarteret af staden Christinestad
Beskrivning öfver Fasaden å boningsbyggnaden å gården No 187 i första qvarteret af denna stad tillhörig Henrik Herman Hasselblatt, att der å få upptaga en dörr emot gatan, samt en trappa
Ritning till eldsatdsförändring å boningshuset Varvsgatan No 1 å tomten 187 i I.kvarteret av Kristinestads gamla plan

Ägare och invånare

1855
Äges av handlandeänkan Maria Djupström enligt mantalslängden

1887,1907
Ägs gården av fiskareänkan Hilda Catharina Hasselblatt (f. Dahlström) enligt brandförsäkringsbrevet

18
loka
2022

Läntinen Pitkäkatu 49

Vuosilta 1851 ja 1866 olevien vakuutusasiakirjojen mukaan tällä tontilla on ollut seuraavia taloja: kadun puolella yksi asuin­rakennus vuodelta 1817, pystylaudoitettu ja punamullattu. Talo käsitti 5 asuinhuonetta ja 1 porstuaa, joissa yhteensä 3 kaakeliuunia ja 1 keittiötakka leivinuuneineen. Kokoa oli : 18 x 6 metriä.

Edelleen tontin pohjoislaidalla sijaitsi asuinrakennus vuodelta 1819, pystylaudoitettu ja punamullattu, jossa kamari, keittiö ja leivintupa. Kokoa tällä talolla oli 10.8 x 5.10 metriä. Pohjoislaidalla sijaitsi myös 1 makasiini vuodelta 1848 ja puu­liiteri vuodelta 1849.

Tontin etelärajalla sijaitsi portista katsoen : Humaltarha, 1 makasiini vuodelta 1845 ja 1 hirsirakenteinen ruoka-aitta, jonka mainitaan vakuutusasiakirjassa olevan vanhemmalta ajalta… Tontin perällä , länsiosassa, sijaitsi 3 rakennusta. Nämä olivat etelästä katsoen seuraavat: 1 talousrakennus, 1 talousrakennus jossa olivat rehulato, luhtiaitta, navetta, lantala ja ulkohuussi ja lopulta pohjoisimpana 1 pieni työkaluvaja.

Tontilla oli edellämainitun humaltarhan lisäksi puutarha isoine lehtevine puineen ja kadulle päin oli ajoportti rakennettu hirrestä ja laudoista.

Kadunpuoleinen asuinrakennus paloi maan tasalle 10.3.1896 vanhan miehen holtittoman piipunpolton takia.

Tänään (1995) kadunpuolella on 1980-luvun lopulla rakennettu talo

Teksti: Kaupunkikuvan parantamisehdotus: Läntinen Pitkäkatu Hållfastinkadulta Puistokadulle, Wenman Niklas, Talotuuma, 1995

Ritning för tillbyggnad och fasadförändring av boningshuset å tomten No 65 i 1:sta kvarteret av Kristinestads gamla plan

Omistajia ja asukkaita

1851 ja -66 Talon omisti Kauppias Isack Adrian Åberg
1896 Sorvari Johan Petter Salin
1916 G.Wilhelm Sjöblom

18
loka
2022
Läntinen Pitkäkatu 39

Läntinen Pitkäkatu 39

17.11.1875 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan pohjoisen puoliskon tontista omisti Meritullivahtimestari Gabriel Wilhelm Lindström. Kadunpuoleinen yksi-ikkunainen talo joka näkyy sivulla 89 Haavis­ton kuvateoksessa tontin eteläpäässä sijaitsevan vaalean talon oikealla puolella, on poissa tänä päivänä.

Kyseessä oleva talo on asiakirjojen mukaan ollut vuodelta 1788 ja punamullattu, kooltaan 7 x 5 metriä ja korkeudeltaan 6,60 metriä . Talossa on ollut huone ja keittiö, joissa 1 kaakeliuuni ja 1 keittiömuuri.

Sen sijaan pihalla oleva pohjoispuoleinen talo on alkuperäisenä paikallaan säilynyt ja on vakuutusasiakirjan mukaan pystytetty 1835, vuorattu ja punamullattu katteena päreitä.

Pihatalossa oli 2 asuinhuonetta joissa 1 kaakeliuuni ja 1 leivin­uunilla varustettu keittiömuuri.

Kyseisellä tontilla ja naapuritonteilla mainitaan olleen oikeita puutarhoja suurine lehtipuineen.

Teksti: Kaupunkikuvan parantamisehdotus: Läntinen Pitkäkatu Hållfastinkadulta Puistokadulle, Wenman Niklas, Talotuuma, 1995

Förslag till tillbyggnader af uthusen samt en kokkamin i SÖ rummet af det södra boningshuset å tomten No 63 i I:sta kvarteret af Kristinestad tillhörig Sjömannen W Johansson
Ritning till eldstads- och inre förändringar av boningshuset å tomten och gården No 24 i 2:dra stadsdelens 24:de kvarter av Kristinestads nya plan
Ritning till korvmakeri och ladugårdsbyggnad att uppföras å tomten No 24 i 2:dra stadsdelens 24:de kvarter av Kristinestads nya plan.
Tulisijaehdotus ulkorakennukseen tontilla No 24 II kaup.osa 24 kortteli.

Omistajia ja asukkaita

1875, –80 ja –85 Meritullivahtimestari Gabriel Wilhelm Lindström

1895 Vahtimestari Lindströmin perilliset , Wilhelmina Lindström

1916 Wilhelm Johansson

17
loka
2022

Läntinen Pitkäkatu 22

Vuonna 1872 päivätyn vakuutlisasiakirjan mukaan kiinteistöstä itäinen puoli omisti perämies Carl Johan Ramström, tämän osuus talosta koostui 1 huoneesta ja keittiöstä , joissa 1 kaakeliuuni ja 1 keittiötakka. Yllämainitun vakuutusasiakirjan mukaan koko Hållfastinkadun puoleinen asuinrakennus on pystytetty v.1829 hirrestä, pystylaudoitettu ja punamullattu pärekaton alla. Talossa oli jo silloin laudoista ja hirsiristikoista rakennettu porstua jossa oli erillinen ruokakomero. Hållfastin kadulta vei ajoportti pihalle, tämä oli rakennettu hirsistä ja laudoista ja maalattu öljyvärin.

Tontin etelälaidalla sijaitsi tämän vakuutusasiakirjan mukaan v. 1828, hirsikehikosta rakennettu , lautakatteinen ja punamullattu ulkorakennus . Tässä oli navetta, rehulato ja hevostalli Kokoa tällä ulkorakennuksella oli 9 x 4 metriä.

Pihaa ympäröi hirsistä ja laudoista rakennettu punamullattu aita, 2,70 metriä korkea.

22.6.1893 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan koko kiinteistön omisti merimies Johan Emil Holmen. Tämän vakuutusasiakirjan mukaan omistaja oli tehnyt seuraavat muutokset edellisenä vuonna, 1892: uusi porstua, uudet lattiat, uudet sisä-ja ulkokatot, uudet ikkunat ja uudet kaakeliuunit ja liedet. Katteena oli käytetty asfalttihuopaa ja talo mainitaan olevan osittain laudoitettu ja kauttaaltaan maalattu.

Asuinhuoneiden määrä oli 5 ja niissä oli yhteensä 2 kaakeliuunia ja 2 keittiöhellaa. Kooltaan asuinrakennus on tämän vakuutus-asiakirjan mukaan: 15,30 x 5,20 m., keskikorkeus 5,50 metriä. Pihan etelälaidalla mainitaan olevan v. 1892, osittain uudesta ja osittain vanhasta puutavarasta pystytetty puulautakatteinen ulkorakennus Kokoa tällä ulkorakennuksella, joka purettiin kesällä 1994 , oli 15,50 x 3,56 metriä, keskikorkeutena 2.82 m. Tässä oli v.1893 vak.asiakirjan mukaan puuliteri, työkaluvaja, ulkohuussi lantala ja talousaitta.

Teksti: Kaupunkikuvan parantamisehdotus: Läntinen Pitkäkatu Hållfastinkadulta Puistokadulle, Wenman Niklas, Talotuuma, 1995

Ritning öfver boningsbyggnaden å tomten No 49 i första Qvarteret i denna Stad. Till hörig Sjöman Johan Emil Holmén med anhållan om följande förändringar

Omistajia ja asukkaita

1872 Omisti perämies Carl Johan Ramström, puolet talosta

1892,-93, 1913 ja –16 Merimies Johan Emil Holmèn omisti talon (Holmènin perhe omisti talon, kunnes 1980-luvun alussa rakennusmestari Högback…

17
loka
2022
Kapteeni Häggbladin talo

Kapteeni Häggbladin talo

Vuonna 1845 kippari Anders Henrik Häggblad muutti Kaskisista tälle tontille. Palovakuutustodistuksen mukaan hän rakensi tälle tontille vuonna 1846 talonsa, joka oli alun perin rapattu ja valkoiseksi maalattu.
Tarinan mukaan talo kuljetettiin tänne meriteitse Kaskisista. Todennäköisesti kippari Häggblad itse toi talonsa (tai jonkin muun talon) Kaskisista muuttaessaan. Matkalla kuljetuksen yllätti ukkosmyrsky ja osia talosta, kaksi huonetta, katosi. Tämän kerrotaan tapahtuneen vuonna 1867 (kun taas vakuutuskirjan mukaan talo on vanhempi, mutta vuosiluku voi olla kirjoissa ja kertomuksissa väärä). Tämän kertoi nykyiselle omistajalle (2023) kapteeni Ståhle kesällä 1969. Hänen miehensä (isänsä?) oli ollut mukana matkalla.

Rakennushistoriaa

Vuonna 1861 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan kiinteistön omisti laivurin leski Maria Häggblad.

Tämän asiakirjan mukaan katurakennus on pystytetty mänty- ja kuusihirrestä vuonna 1846 , rapattu laastilla ja maalattu valkoi­seksi.

Talossa oli 6 huonetta : 1 eteinen, 1 sali, 3 kamaria ja 1 keittiö, joissa yhteensä 4 kaakeliuunia ja 1 keittiötakka uuneineen. Talon koko vastaa tämän päivän kokoa , mutta katteena oli puulautaa ja kadunpuoleinen kivijalka kohosi 90 senttiä kadunpinnasta.

Erikseen on vakuutusasiakirjassa mainittu , että kaikki lattiat on tehty kuusesta , kun sisäkatot sen sijaan oli tehty mänty­laudasta. Kaikissa huoneissa oli vesivärin painettuja tapetteja ja öljymaalattu korkea jalkalista.

Itäisen tonttilaidan varteen oli pystytetty talousrakennus osittain hirrestä , osittain ohuemmasta puutavarasta vuosina 1834 ja -36, tätä ei ollut laudoitettu eikä maalattu. Siinä oli seuraavat toiminnot : 1 ruoka-aitta, 1 lantala, 1 navetta eteisineen ja 1 rehulato. Koko oli 19 x 5 metriä.

Tontilta puuttuu tänään leivintupa joka on sijainnut talous-rakennuksen pohjoispäästä länteen. Tämä oli vuonna 1848 pystytet­ty , punamullattu hirsikehikko, kooltaan 10 x 6 metriä. Siinä oli 2 ikkunaa ja 1 iso leivinuuni.

Tonttia rajasi 40 m. pitkä, korkea lankkuaita ja kadulle vei korkea öljymaalattu ajoportti. Kaivo sijaitsi suoraan pääsisäänkäyynistä itään ja tontti-kartalla näkyy yrttitarha tontin etelälaidalla.

Teksti: Kaupunkikuvan parantamisehdotus: Läntinen Pitkäkatu Hållfastinkadulta Puistokadulle, Wenman Niklas, Talotuuma, 1995

fds

Brandförsäkringsbrev N:o 2724 från år 1848 å gården 47 i första qvarteret af staden Christinestad
Brandförsäkringsbrev N:o 4377 för gården 47 i första kvarteret, från år 1861
Brandförsäkringsbrev N:o 34375 från år 1916

Eldstadsföränring (till centralvärme) av boningshuset Vestra Långgatan No 28 å tomten No 47 i I. kvarteret av Kristinestads gamla plan
Ritning för inrättande av vindsrum med centralvärme uti boningshuset Vestra-Långgatan No 28 å tomten No 47 i I.kvarteret av Kristinestads gamla plan.

Omistajia ja asukkaita

Omistajia palovakuutuskirjojen mukaan

1845
Ander Henrik Häggblad

1861,-96 ja 1901
Laivurinleski Maria Häggblad

1911
“Senapskornet” -niminen yhdistys

1916 E.H. Lindfors
Lue lisää ruotsiksi Lasse Backlundin sivulla sida

17
loka
2022
Merimiehen leski Anna Jakobssonin talo

Merimiehen leski Anna Jakobssonin talo

19.12.1881 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan kiinteistön omisti merimiehen leski Anna Josefina Jakobsson.

Asuinrakennus mainitaan vuonna 1825 mäntyhirrestä rakennetuksi, pystylaudoitetuksi ja tummanpunaisella vesivärillä maalatuksi päreitä katteena.

Kooltaan talo oli tässä vaiheessa 13 x 6 metriä, keskikorkeuden ollessa 6 metriä.

Talossa oli 6 huonetta, joissa oli yhteensä 2 kaakeliuunia, 1 rapattu uuni ja 1 keittiötakka leivinuuneineen, lisäksi maini­taan erikseen laudoista rakennetut, katetut sisääntuloportaat. Vakuutusasiakirjassa mainitaan ulkorakennus joka oli rakennettu hirsiristikoista ja laudoista tontin eteläreunaan vuonna 1820. Tämä rakennus oli katettu puulaudoin ja maalattu lietevärillä. Nykyinen talousrakennus ei vastaa tätä, joka oli kooltaan 16 x 4,2 metriä ja sisälsi 1 talousaittaa, 2 puuliiteriä ja 1 lantalaa ulkohuusseineen.

Tontin koilliskulmassa on sen sijaan vakuutusasiakirjassa mainittu aitta säilynyt. Tämä on pystytetty vuonna 1820 ja puna­mullattu pärekaton alla. Aitan koko on tämän asiakirjan mukaan 3,75 x 3,45 metriä ja korkeutta sillä on 4,5 metriä.

Tonttikartan mukaan sisäänajoportti oli päärakennuksesta pohjoiseen ja kaivo siitä suoraan etelään ( missä saunaosuus nykypäivänä sijaitsee).

Tonttia ympäröi lankkuaita kaikin puolin, myös kadulle päin ja erityistä puutarhaa siinä ei ollut.

Vakuutusosakeyhtiö Pohjolalle osoitetussa ja 8.12.1900 päivätyssä kirjeessä mainitaan että kiinteistön vakuutusarvo on korotettu kaksinkertaisesti, siinä tehtyjen parannustöiden vuoksi: päärakennusta oli jatkettu, korjattu , korotettu ja varustettu asfalttihuopakatolla.

Teksti: Kaupunkikuvan parantamisehdotus: Läntinen Pitkäkatu Hållfastinkadulta Puistokadulle, Wenman Niklas, Talotuuma, 1995

Rakennusinventointi vuonna 1967

  1. Pitkänurkkainen asuinrakennus 1800-luvulta, uusrenessanssivuoraus, satulakatto. B, MA.
  2. Pitkänurkkainen asuinrakennus, peiterimavuoraus, satulakatto A, MA
  3. Lautarakenteinen vaja. C
Förslag till förhöjning med 4 stockvarf och ändring af en uthysbyggnad till bagarstuga å tomten No 46 i I:sta kvarteret, tillhörig Fröken Ida Ingman.

Omistajia ja asukkaita

1881 Merimiehen leski Anna Josefina Jakobsson

1891 ja 1916 Kansakoulunopettaja Ida Ingman

17
loka
2022
Kanskaoulu

Kanskaoulu

Entinen suomenkielinen ala-aste, ja ennen sitä ruotsinkielinen kansakoulu

Rakennushistoriaa

1.10.1879 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan Kristiinankaupunki on ottanut vakuutuksen edellisenä vuonna valmistuneelle kansan­koulurakennukselleen , joka sijaitsee Läntisen Pitkäkadun ja Puistokadun kulmassa, muutkin koulutontin rakennuksista olivat kokeneet muodonmuutoksia, niitä oli parannettu ja korjailtu. Vakuutusasiakirjan mukaan koulurakennus oli pystytetty hirrestä vuonna 1878, siinä oli saumattu peltikatto mutta ulkovuoraus ja ulkomaali puuttui vielä. Talossa oli 8 huonetta , joissa yhteensä 8 kaakeliuunia.

Kadun varrella, koulutalosta suoraan pohjoiseen, sijaitseva talo mainitaan olevan asuinrakennus vuodelta 1833, taloa oli katettu pärein ja siinä oli lietevärin maalattu ulkovuoraus. Kooltaan se on 18 x 9 metriä ja siinä oli alakerrassa 4 asuinhuonetta ja eteinen, joissa oli yhteensä viisi kaakeliuunia ja vintillä oli vielä 1 kamari kaakeliuuneineen.

Tästä edelleen, kadun varrella, sijaitsee vakuutusasiakirjan mukaan leivintupa. Tämä oli pystytetty 1834 hirrestä, lankuista ja laudoista, siinä ei ollut ulkovuorausta mutta hirsiseiniä oli maalattu punamullalla ja katteena oli päreitä. Kooltaan tämä rakennus on 15 x 7 metriä ja siinä on ollut 1 leivintupa leivin­uuneineen ja liesineen sekä 1 kamari kaakeliuuneineen. Taloa oli varustettu erillisellä porstualla ja puuliterillä.

Kadulta näkyy vielä neljäs rakennus rakennusten 1 ja 2 välillä. Tämä talo mainitaan vuonna 1834 rakennetuksi, siinä oli ulkolau­doitus ja sitä oli maalattu lietevärin. Katteena oli päreitä. Kooltaan tämä rakennus oli 10,2 x 9 metriä ja siinä oli 2 huonetta kaakeliuuneineen, sekä lankuista ja laudoista rakennettu veranta ja talon alla oli 1835 rakennettu kaksi­osainen kellari tiilestä ja harmaakivestä.

Ajoportti sijaitsi rakennusten 1 ja 2 välillä , se stadoli hirrestä ja rimoista rakennettu ja tonttia ympäröi laudoista ja rimoista rakennettu 1,80 m. korkea aita.

Planteckning af åbyggnadernas läge å stadens ägande Folkskolans gård No 45 i första qvarteret i Kristinestad, samt dertill gränsande hus (ur brandförsäkringsbrevet)

Teksti: Kaupunkikuvan parantamisehdotus: Läntinen Pitkäkatu Hållfastinkadulta Puistokadulle, Wenman Niklas, Talotuuma, 1995

Brandförsäkringsbrev N:o 4099 från år 1851 å gården 45 i första qvarteret af staden Christinestad
Brandförsäkringsbrev N:o 4701 från år 1862 å gården 45 i första qvarteret af staden Christinestad
Städernas allmänna brandstods-bolag i Finland, försäkringsbrev N:o 10479

Ritning till förändring af byggnaden No2 & 3 å tomten No 45 I:sta kvarteret af Kristinestad
Ritning till förändring af byggnaden No 3 (2 & 3) å tomten No 45 i I:sta kvarteret af Kristinestad

Rakennusinventointi vuonna 1967

  1. Lyhytnurkkainen koulurakennus, rakennettu 1878, uurrettu vaakalaudoitus, satulakatto. B, MA. pvk. 10479
  2. 2-kerroksinen koulurakennus, 1. kerros tiilestä, 2-kerr. hirsistä ja vaakalaudoitettu, satulakatto. C, MB
  3. Tiilinen, rapattu koulurakennus rak.1 ja 2 välissä C, MB
  4. Pitkänurkkainen koulurakennus, rak. 1833, vuoraus 1800-luvun lopulta, satulakatto. B, MA
  5. Lyhytnurkkainen verstasrakennus, uurrettu vaakalaudoitus B
  6. Pitkänurkkainen asuinrakennus, peiterimalaudoitus, satulakatto. B, MA.
  7. Lautarakenteinen ulkorakennus C

Omistajia ja asukkaita

Ainakin vuodesta 1878, Kristiinan kaupunki

16
loka
2022
Läntinen Pitkäkatu 24

Läntinen Pitkäkatu 24

Alunperin tämä tontti ulottui Itäisestä Pitkäkadusta Läntiseen Pitkäkatuun, Itäisen Pitkäkadun varrella sijaitsevan asuin­rakennuksen näin ollessa päärakennuksena (rakennettu 1812 ja -30 mutta oletamme että vanhempi) v. 1860 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan Kissanpiiskajankujalle oli nykyistä pitempi, yhtenäinen ulkorakennus.
Tämä ulkorakennus pystytettiin 1845-46 ja oli pystylaudoitettu ja punamullattu tiilikaton alla. Talossa oli idästä länteen katsottuna 2 makasiinia, 2 vajaa, 1 rehulato, 1 hevostalli,
1 navetta ja 1 lantala.
Läntinen puolisko talousrakennuksesta tuhoutui murhapoltossa 1888 ( Poliisin tutkimuspöytäkirjojen mukaan ulkorakennuksensa tuleen oli sytyttänyt omistaja itse, poliisikonstaapeli Josef Robert Till, ilmeisesti vakuutuskorvauksen toivossa). Tässä palossa paloivat rehulato, talli ja navetta jossa oli 2 lehmää.
Nykyinen ulkorakennus tontin länsipuolella pystytettiin kaikesta päätellen 1890 -luvun alussa.
Läntisen tontipuoliskon pohjoispuoleinen asuinrakennus on 1860-vuoden vakuutusasiakirjan mukaan rakennettu kuusihirrestä vuonna 1835, osittain laudoitettu ja kaikkialtaan maalattu “tummanpunaisella vesivärillä”.
Talossa oli eteinen, 2 kamaria ja keittiö tiilikatteen alla. (Ks valokuvaa sivulla 89 Haaviston kuvateokessa “Kristiinankau­punki- puukaupunki-idylli “).
Läntisen Pitkäkadun puoleinen asuinrakennus mainitaan olevan liian huonossa kunnossa vakuutettavaksi kyseisenä vuonna (1860) -korkeus mainitaan 5 -metriseksi.
Kiinteistöllä oli 2 portia , toinen Kissanpiiskaajankujalle, makasiinin ja päärakennuksen välillä, toinen Läntiselle Pitkä-kadulle, aivan asuinrakennuksessa etelään. Tämän lisäksi tonttia ympäröi 38 metriä lankkuaitaa.

Ritning till tillbyggnad och fasadförändring att utföras i gården å tomten No 38 i 2:dra stadsdelens 1:sta kvarter i Kristinestd

Omistajia ja asukkaita

1860

1888 Ägdes gården av poliskonstapel Josef Robert Till

01
kesä
2022
Puuseppä Carl Skogin talo

Puuseppä Carl Skogin talo

Talon rakensi vuonna 1834 puuseppä Carl Skog itselleen ja vaimolleen Marialle. Tontti oli jaettu vuosina 1847-1950 jolloin pihan vuonna 1826 rakennetulla leipurintuvalla oli eri omistaja.

Saunarakennuksen rakensi vuonna 1957 Sigurd Engman joka omisti koko tontin kun sen kaksi osaa oli jälleen yhdistetty yhdeksi tontiksi.

Rakennushistoriaa

Päärakennus

Hirsitalo vuodelta 1834. Alakerrassa kolme huonetta ja kylpyhuone.

Leipurintupa

Rakennettu 1826. Pärekattoinen ja pystylaudoitettu, punamultamaalilla maalattu talo. Talossa oli 4 asuinhuonetta joissa oli mm. 2 kakeluunia sekä puuhella leivinuunilla. Lisäksi eteinen sekä veranta.

Ulkomitat: 12 x 4.50m

Saunarakennus

Rakennettu 1957 Sigurd Engmanin toimesta. Rakennuksessa on sauna pesutiloineen, puuliiteri, makasiini ja huussi.

Purettu ulkorakennus

Tontin pohjoispuolella on ollut 1880 vuonna rakennettu pitkä, kapea ulkorakennus, jossa oli navetta, heinälato, puuliiteri ja aitta. Rakennuksen ulkoiset mitat olivat: 14.40 x 2.70 (korkeus 2.85)

Omistajia ja asukkaita

1834 -1840
Puuseppä Carl Skog vaimonsa Maria Marg. kanssa.

1847 Tontti jaettiin kahteen osaan

Päärakennus

1841 – 1854

Seppä Frans Bernhard Lind vaimonsa Anna Marian kanssa.

1855 – 1868
Sepän leski Anna Maria Lind

1879 – 1898
Kipparin tytär Maria Elisabeth Forsberg

1899 – 1949

–

Leipurintupa

1848 – 1854
Talon omisti Isak Carrén, asukkaana kuitenkin oli Johan Henrik Sjöblom perheineen. Carrénin kuoleman jälkeen omistusosuus siirtyi perämies Johan Fredrik Söderbergille.

1855 – 1872

Perämies Johan Fredrik Söderberg vaimonsa Anna Lovisan kanssa.

1873 – 1887

Tullivirkailija Johan Konstantin Malmberg vaimonsa Kajsa Stinan kanssa.

1888 – 1916

Tullivirkailija J.K Malmbergin leski Kajsa Stina Malmberg kahden J.K Malmbergin ensimmäisestä avioliitosta syntyneiden lasten kanssa (Emil Konstantin ja Anna Konstantia)

1916 – ?

Tullivahtimestari Emil Konstantin Malmberg vaimonsa Johanna Forsmanin sekä heidän neljän lapsensa kanssa. (Tästä suvusta tulee kirjailija Thure Malmberg, jonka isoisä asui talossa).

19xx – ?

Elin Malmberg

1950 Jaetusta tontista tuli taas yksi kokonainen

1950 – 1999

Poliisikonstaapeli Sigurd Engman vaimonsa Vernan ja kahden tyttären kanssa.

1999 -> Christer Sundell ja Maarit Juhala

Tiedot: Maarit Juhala ja Christer Sundell