1.12.1861 päivätyn vakuutusasiakirjan mukaan kiinteistön omisti Laivurinleski Catarina Lovisa Röösgren.

Rakennukset alla olevan kartan mukaan ovat:

1. Katurakennus on tämän asiakirjan mukaan pystytetty mänty- ja kuusihirrestä vuonna 1820, ulkoseinät laudoittamattomat mutta maalatut tummanpunaisella vesivärillä (punamultaus).Kooltaan talo on 13 x 8 metriä, 60 sentin korkealla kivijalalla ja katteena oli puulautaa.Asuinhuoneita oli seuraavanlaisesti : 1 sali, 2 kamaria ja 1 eteinen , joissa yhteensä 3 kaakeliuunia. Kaikissa huoneissa oli vesivärin painetut ostetut tapetit.
2. Itäinen siipi on tämän vakuutusasiakirjan mukaan lisätty runkoon vapaasti seisovana osana 1853 ja on rakennettu kuusihirrestä. Tämä siipirakennus ei ollut laudoitettu eikä maalattu ja käsittää 5 huoneen kokonaisuutta : 2 porstuaa, 1 kamari, 1 keittiö ja yksi ns “hedelmähuone”, näissä oli yhteensä 1 kaakeliuuni ja 1 keittiömuuri leivinuuneineen. Kooltaan tämä siipi oli 10 x 6 metriä puulautakaton alla . Siinä oli 3 ikkunaa kooltaan 1.05 x 90 cm + 1 isompi vintti-ikkuna, näitä siipirakennuksen ikkunoita voidaan vertailla katurakennuksen 6:een ikkunaan joiden koko oli 1.50 x 1.20 m.
3. Pihalla oli lehtevä puutarha ja kaivo keskellä tonttirajaa pohjoiseen , koilliseen oli ulkorakennus , joka vakuutusasia­kirjan mukaan oli pystytetty osittain hirrestä, osittain ohuemmasta puutavarasta vuonna 1850. Tämä ulkorakennus oli maalaamaton ja vuoraamaton ja siinä oli seuraavat toiminnat : navetta ja porstua, rehulato ja lantala – kooltaan tämä rakennus oli 12 x 5 m., keskikorkeuden ollessa 4.5m. – mikä vastannee nykyisen ulkorakennuksen ulkomittoja.
   
   Vuonna 1876 rakensi muurarimestari Granberg talousaitan ulko­rakennuksen pohjoisosasta länteen , tämä ei enää ole olemassa.

Teksti: Förslag till förbättring av stadsbilden: Västra Långgatan mellan Hållfastskagatan och Parkgatan, Wenman Niklas, Talotuuma, 1995

Tässä kohtaa olleet kaksi asuintaloa vuosilta 1833 ja 1863 muodostavat nykyisen rakennuksen perustan. Piha sijaitsee eteläisen myllykallion vieressä ja täälläkin oli kaupungin karttojen mukaan tuulimylly. Talossa on toiminut kauppa vuodesta 1904 kun kauppias Antonio Guarnieri perusti liikkeen. Sitä jatkoi myöhemmin Olga Ignatieff ja lopulta Gunnar Bäckström avasi tähän myymälän vuonna 1931 ja piti sitä aina vuoteen 1970 asti.

Muutama ote kirjasta jonka näette tässä vieressä, pari sivua puuttuu.

Omistaja: Laivurinleski A. Argelander

Arvo yhteensä: 4000 Markkaa

Tontti sisältää 3,337 neliökyynärää pinta-alaa.

Kaivo riittävällä vedensaannilla ja seuraavat palovälineet: Kolmet palotikkaat, kaksi palohakaa, yksi käsiruisku, kaksi paloämpäriä, kaikki merkitty talon numerolla öljyvärillä

Talo No 1. Asuintalo hirrestä hyvässä kunnossa, pystytetty vuonna 1833. Lautavuorattu ja maalattu punavärillä, “alakatto” laudoista.: 13 kyynärää pitkä 9 1/2 kyynärää leveä ja 10 kyynärää korkea maasta harjalle. Koostuu yhdestä kerroksesta kahdella asuinhuoneella ja eteisellä sisältäen yhteensä 2 kakluunia syvennyksessä. Arvioitu arvo  600 Markkaa

Talo No 2. Asuintalo hirrestä hyvässä kunnossa, pystytetty vuonna 1863. Lautavuorattu “alakatto” päreistä… Koostuu yhdestä kerroksesta neljällä asuinhuoneella ja eteisellä sisältäen yhteensä kolme syvennykseen muurattua kakluunia, yksi keittiöliesi putkella ja hella syvennyksessä. Arviodaan kivijalan kanssa arvoksi 2000 Markkaa

Talo No 3. Pakarintupa ja ulkoraknnus hirrestä hyvässä kunnossa pystytetty vuonna 1854.

Palovakuutuskirja kokonaisuudessaan ohessa. Tässä vähän otteita:

Omistaja: Anders Reinhold Åkerberg

Arvo yhteensä: 1500 ruplaa

Talo No 1
Päärakennus todettiin hyvin ylläpidetyksi eikä millään tavoin huonontuneeksi.
Talo No 2
Myöskään keittiörakennus ei ole kokenut kunnon heikentymistä.
Talo No 3
Talousaittaa ei myöskään pidetty kunnoltaan heikentyneenä.
Huset No 4
Pakarintupa myöskin hyvin ylläpidetty.
Talo No 5
Navettarakennus todettiin niin ränsistyneeksi ja huonontuneeksi ettei sitä vakuutetuksi voitu ottaa.

Historia

Pormestari Mauritz Hasselblatt ostaa tontin merimiehenleski Catharina ”Caisa” Sjöströmiltä 260 hopearuplalla 16.10.1848 ja rakennuttaa päärakennuksen sekä ulkorakennuksen 1849.

Rakennukset ovat valmiit syksyllä 1849, ja Mauritz muuttaa päärakennuksen vaimonsa Selman sekä lastensa Mauritzin, Helgan, Arthurin ja Hugon kanssa. Talouteen kuuluvat myös renki Johan sekä piiat Wilhelmina, Maria ja Josefina.

Vuotta myöhemmin rakennetaan leivintupa Koulukadun suuntaisesti. Sen itäpäässä asuvat peltovahti Johan Böling ja hänen vaimonsa Lena.

Palovakuutusasiakirjoista selviää monia mielenkiintoisia yksityiskohtia rakennusten alkuperäisestä asusta.

Mauritz nimitetään 1861 kihlakunnantuomariksi, joka vastaa Kristiinankaupungin ja Kaarlelan (tämänpäivän Kokkolan alue) kihlakunnanoikeudesta. Samana vuonna Mauritz myy rakennukset piirilääkäri Gustaf Forsténille. Mauritz perheineen muuttaa Kaarlelaan.

Gustaf rappauttaa päärakennuksen, joka on ollut maalamatonta hirttä pystytyksestään 1849 lähtien. Rappaus maalataan valkoiseksi, ja ikkunankehykset ja -laudat tumman ruskeiksi. Gustaf rakennuttaa myös kellariholvin talon alle sekä pihan puolelle ristikkorakenteisen verannan.

Gustafin kuoltua 1869 ostaa tehtailija Lorenz Fougstedt talon 1817. Lorentz teettää päärakennukseen täydellisen peruskorjauksen. Läntisen Pitkänkadun puolelle asennetaan uusi ovi tuulikaappeineen ja sisälle rakennetaan käytävä. Turun kaakelitehtaalta tilatut kaakeliuunit asennetaan. Yläkertaan johtava portaikko siirretään, huoneet tapetoidaan ja uudet linoleumimatot asennetaan.

Fougstedtin perheeseen kuuluvat vaimo Maria Josefina sekä lapset Lorenza, Nils, Johan, Oskar ja Elin. Lorentzilla on nahkatehdas Tiukantien varrella Pohjoislahden toisella puolella. Lorentz kuolee 1875, ja Josefina menee uusiin naimisiin 1881 kauppias Pehr Brusénin kanssa, ja jatkavat nahkatehtaan toimintaa. Josefina ja Pehr saavat kaksi tytärtä, Sigrid ja Verna. Nahkatehtaan mentyä konkurssiin pari pitävät kestikievaritoimintaa. Pehr kuolee 1895, ja Josefina asuu tyttäriensä Lorenzan ja Vernan kanssa talossa Josefinan kuolemaan saakka.1922.

Lapset myyvät 1923 rakennukset lehtori Viktor Lindströmille ja tämän vaimolle Violalle. He myyvät ne edelleen Ab Svenska Samskolans i Kristinestads Elevhem’ille. (Kristiinan ruotsalaisen yhteiskoulun oppilaskoti-osakeyhtiölle). Päärakennus ja leivintupa toimivat oppilaskotina vuoteen 1974, jolloin 1970-luvun peruskoulu-uudistus teki oppilaskodin tarpeettomaksi ja toiminta lopetettiin. Oppilaskotiaikana talo remontoitiin 1953, jolloin rakennettiin suurempi lasiveranta ja pannuhuone sen alle, ja ulkorakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen. Oppilaskotiaikana talo lienee ollut huonossa kunnossa, koska oppilaat kutsuivat sitä ”Eländet” (hökkeli, surkea paikka/talo).

1976 osti rakennusliike T. Nygren & Co rakennukset ja käytti päärakennusta konttorina. 1986 kiinteistö siirtyi Ky Nyfast Kb:lle. Päärakennus vuokrattiin päiväkotitoiminnalle ja jaettiin suomen- ja ruotsinkieliseen osastoon, Pupula ja Nallebo, ja neljä wc:tä sekä keittiö rakennettiin.

2010 ostivat nykyiset omistajat rakennukset ja aloittivat päärakennuksen perusteellisen kunnostuksen. Vanha seinärappaus ja huonokuntoinen seinälaudoitus purettiin, ja seinät rapattiin uudelleen. Pihapuolelta purettiin vanha lasiveranta pannuhuoneineen. Tilalle aiotaan rakentaa uusi veranta ja sauna sen alle. Sisätiloissa on kaikki huoneet kunnostettu ja alkuperäinen huonejako palautettu. Ulkorakennus on siistitty ja pihatupa maalattu. Puutarha on perustettu alusta alkaen uudelleen ja tontti on saanut uuden aidan.

Talo sijaitsee eteläisen myllykallion reunalla ja vuoden 1825 kaupunkikartassa tontilla näkyy tuulimylly, mutta vuoden 1842 kartasta se puuttuu. Ilmeisesti se purettuun 1830 luvulla kun nykyiset rakennukset pystytettiin. Emme tiedä mitä tontilla I/67 oli ennen vuotta 1823, mutta pihan asukkaista löytyy tietoa henkikirjoista.

Israelilla ja Marialla oli yksi tytär Emelie (ainoa kolmesta joka selvisi aikuiseksi) sekä piika Maria ja myöhemmin renki Carl. Maria jää leskeksi 1862, ja pian sen jälkeen ensimmäisiä vuokralaisia ruvettiin ottamaan taloon.

1870 luvun puolessavälissä talo siirtyy Weckströmin suvun haltuun ja vuokralaisten määrä kasvaa rajusti suuressa talossa sekä pakarintuvassa, mm. kalastaja Ingström ja entinen palovahti Karl Their ensimmäisten joukossa. Neljä sukupolvea Weckströmeitä tulee asumaan talossa, mm. Åke Weckström joka ostaa sisarustensa osuudet talosta. Åke ostaa myöhemmin myös eteläisen panimon, tontin nro. 37 Hållfastinkadulla sekä Carlson huvilan josta hän tekee museon.

1834
Talon ensimmäinen (eteläinen osa) rakennetaan.

1844
Päärakennus laajennetaan. Luultavasti eteläinen osa korotetaan ja talo laajennetaan pohjoiseen. Sisäkattoa ilmeisesti myös korotetaan eteläpäässä. Pakarintupa pystyteään. Lyijykynäpiirustus löytyi rossipohjasta. Talo on kuvassa vähän lyhyt, mutta voidaan olettaa että tämä talo kyseessä. Tässä näkyy kuisti joka on talon syvennyksessä.

1935
Suuri muutos tehtiin 1935 kun talo muutettiin joka viiden asunnon taloksi. Aikaisemmin keittiöitä oli kaksi. Pohjoispäätyyn tuli kuisti, ja länsipuolella ollut taloon syvennetty veranta rakennetaan umpeen. Kaksi pientä kuistia rakentuu kahdelle uudelle sisäänkäynnille.

1990
Talo palautetaan yhden perheen asunnoksi yhdellä keittiöllä. Eteläinen sisäänkäynti rakennetaan umpeen ja suuri kuisti ilmestyy keskelle länsiseinää. Kuistin pylväät ovat peräisin höyrylaivalaturista (inventointikertomuksia). Kylpyhuone ja sauna rakennetaan pohjoisosaan länsipuolelle.

2018-
Uusi remontti jossa uusimpia kerroksia poistetaan ja taloon palautetaan vanha henki.

1862
Talossa oli 1862 mm: kaivo riittävällä vedensaannilla, kolmet palotikkaat, kaksi palohakaa, kaksi käsiruiskua, kaksi paloämpäriä, kaksi XX, kaikki merkitty tontin numerolla öljyvärillä.

Talo No 1. Boningshus af timmer i godt stånd, uppfört år 1834 och tillbyggt år 1844. Brädfodrat och målat med gul oljefärg, under tak af bräder. Husets form är 40 alnar långt, 16 alnar bredt och 13 alnar högt från marken till takkammen, beståf af en våning med åtta boningsrum utom tambur och öfverbygd förstugsqvist, innehållande tillsammans 6. kakelugnar i nischer och en köksspisel xxx uppå vinden finnes ett rum med kakelugn uti nisch som icke sträcker sig utöfver en sjettedel af husets hela grundareal. Värderas jämte stenfoten till 4,400 mark

Talo No2, Ett boningshus af timmer i försvarligt stånd, uppfört år 1843, obrädfordrat men måladt med rödfärg, under tak af bräder. Husets for är 15,5 alnar långt, 8 alnar bredt och 8,5 alnar högt från marken till takkameen, består af en våning med två boningsrum

1872
Omistaja: Sjömannen Carl Johan Weckström

Talo No 1, af vanvård förfallet till tak samt öfriga inre och yttre delar, värderingen sänks från 3500 till 3000 mark
Eli 1872 päärakennus oli joku saatettu huonoon kuntoon!

Talo No 2. Till en del förfallen   värdering sänks från 500 till 400 mark.
Talo 2 siis rapistunut osittain, ja arvoa laskettiin.

Talo No 3. kunto sama 300 mk

Talo No 4 i kunto sama 300 mk

Portti rapistunut ja sen arvo lasketaan 50mk -> 0 mk. Tämä saattaisi olla lyijykynäpiiroksessa näkyvä portti.

planket stateket dito  50 -> 0 mk

Yhteensä rakennelmien arvo lasketaan 4700 markastan 4000 markkaan.

1835
Skepparen Israel Holmudd, Maria hustru

1840
Skepparen Israel Holmdd, Maria hustru,??

1845
Skepparen Israel Holmudd, Maria hustru, Maria piga

1850
Skepparen Israel Holmudd, Maria hustru, Emelie dotter, Maria piga, Carl dräng

1855
???

1860
Skepparen Israel Holmudd, Maria hustru, Lovisa piga, Skepparenkan J.E.??, Hilma hustru, Alexandra piga

1870
Skepparenkan Maria Holmudd, Fiskaren H.Ingström, hustru Augusta, förre brandvakten Karl Their

1875
Sjöman Karl Weckström, h. Greta, kopparslagaren Wallin, hustru Ida, sjöman Henrik Forsman, hustru Maria, Waktmästaren Anders Forsberg, hustru Thilda, skomakaränkan Maria Enholm

1880
Sjömansenkan Greta Weckström, Sjöman Emil Holmberg, hustru Amanda, Josef Lindman, hustru Anna, Henrik Forsman, hustru Maria, Styrmanshustrun Mathilda Holmberg, Arbetskarlsenkan Anna Lisa Österback

1885
Sjömansenkan Greta Weckström, Sjömansotterna Augusta, Skomakarenkan Maria Wallin, Sjöman Herman Freds Wallin, Skomakaren Matts Nylund, Sjötullvaktmästaren Konstantin Malm, Sjöman Josef Sundblad, hustru Augusta, Dito Karl Forsström