Pakaritupa on osa merikapteenin talon pihapiiriä. 1800-luvulla Kristiinankaupunki eli purjelaivakauden kulta-aikaa. Kaupungissa rakennettiin purjelaivoja ja satamasta lähti seilaamaan aluksia ympärimaailman meriä. Pihapiirin päärakennuksen rakennutti merikapteeni Aron Ludvig Bergström vuonna 1835 ja Pakarituvan valmiiksi rakennuttamisesta vastasi kapteenin leski Antoinette Bergström vuonna 1865.
Kapteenimme seilasi aikoinaan maailman ympäri kristiinalaisella purjelaivalla. Bergströmin jälkeen taloa asutti toinen merikapteeni, kapteeni Lacke. (Mielenkiintoisia tarinoita löytyy lisää Merimuseosta, joka sijaitsee torin varrella.) Tupa rakennettiin alun alkaen huoltorakennukseksi, jossa valmistettiin ruokaa merimatkoille, majoitettiin merimiehiä sekä muita matkaajia. Vuosien saatossa talo on toiminut myös tyttökoulun majoitustilana, vuokratalona ja antiikkimyymälänä. Nyt tupa onkin palautettu siihen käyttöön, johon se alunperin tarkoitettiin: palvelemaan matkaajia ja vierailijoita.
Nykyiset omistajat Milla ja Petri Monola ostivat pihapiirin vuonna 2001 ja ovat kunnostaneet rakennuksia vähitellen. Pakarituvan kunnostus saatiin valmiiksi vuonna 2008. Kierrätys ja ekologisuus ovat olleet kantavina ajatuksina tupaa korjattaessa, sillä vanhojen talojen varaosia oli kertynyt vuosien varrella: ikkunoita, lattialankkuja, purettu kaakeliuuni naapuritalosta… Voisikin sanoa, että kaikki talon rakennusmateriaali on kierrätettyä. Kunnostusvaiheessa talon seinistä löytyi aarteita ja todisteita purjelaiva-ajan retkistä: tuulensuojalevynä oli käytetty vanhoja karttoja. Kartat olivat mm. Välimereltä, Tyyneltä valtamereltä, Missisipin suistosta…Eteisen seinällä voi myös nähdä muutamia tapettimalleja seinän kerrostumista. Myös suurin osa huonekaluista on vanhoja kierrätettyjä ja pelastettuja mm. huutokauppojen aarteita.
Enligt i kyrkoboken från år 1744 ägdes den obebyggda tomten nr 17 av Henric Nordström, som troligen byggde huset som står här nu.
1794 står det att Matts Nordström bor i gården tillsammans med sin hustru Brita Åkervall och tillsammans med dem bor deras svärson Jonas Ekman och hans hustru Anna Margareta (Greta?) Nordström. De vigdes i huset 3.12.1797. De fick 9 (10 enligt Rafael Olin) barn. Deras fjärde son Josef Henrik ägde gården f.rom. 1846 och hans änkefru Wilhelmina ända till ca. 1891. Man kan enligt detta säga att gården ägdes av Nordströmska familjen i ca. 147 år, 1744-1891.
Byggnadshistoria
Placeringen av byggnaderna 1-4 år 1846 framgår av planteckningen nedan ur brandförsäkringsbrevet. Det året fanns följande byggnader på gården:
Byggand 1 En vinkelträbyggnad af furu och grantimmer i godt stånd af nytt timmer uppsatt år 1837 af en våning öfverallt brädfodrad och målad med gul oljefärg, bestående af 7 rum nämligen 1 förstuga, 2 salar, 4 kammare och kök, med tillsammans 6 kakelugnar af tegel med nischer, samt en köksspis med rör och nische, och sedermera år 1845 af nytt grantimmer tillbyggd i vinkel, brädfodrard, målad, innehållande 3 rum, nemligen 1. förstuga, 1 bagarstuga med rörspis med bakugn. 1. Kammare med kakelugn och nische.
Byggnad 2 Hushållsbod af grantimmer i godt stånd af nytt timmmer uppförd 1838, bestående af 1 rum. Byggnad 3 En byggnad bestående af fähus, foderlada mm uppförd 1835.
Byggnad 4 En magasinsbyggnad af grantimmer uppförd 1844, bestående af 2 rum med vind.
Brandstodsbolagets Besiktning 1891
Enligt brandstodsbolagets besiktning år 1891 var byggnaderna i följande skick: Byggnad 1 Af ålder och vanvård förfallet till tak och eldstäder samt öfriga inre och yttre delar Byggnad 2 af ålder förfallet Byggnad 3 Likadeles af ålder förfallet Byggnad 4 dito
År 1967 var situationen följande, huvudbyggnaden bl.a. hade kvar sin liggande panel i empirestil.
Byggnad 1 Pitkänurkkainen asuinrakennus, rak. 1837, vinkkeliosa 1845, empirevuoraus, primaarinen sileä vaakalaudoitus, pitkänurkkapilasterit, satulakatto. AI, MA / MB Byggnad 2 Asuinrakennus 1800-luvun lopulta, kapea uurrettu vaakalaudoitus, satulakatto. c Byggnad 3 Pitkänurkkainen ulkorakennus, peiterimalaudoitus, satulakatto. c Byggnad 4 Lyhytnurkkainen ulkorakennus, peiterimalaudoitus. c
Brandförsäkringsbrev N:o 2355, Direktionen för allmänna brandstods-bolaget i Finland.Brandförsäkringsbrev N:o 17777 från år 1893 å gården 187 i första qvarteret af staden Christinestad
Byggnaderna 1-4 som behandlas i brandförsäkringsbrevet, samt grannarnas byggnaderRitning till eldstadsförändring i boningshuset Strandgatan No50 tomten No17 i 1:sta kvarteret av Kristinestads gamla plan
Ägare och invånare
1825 Äges enligt mantalslängden av änkefru Lundell ??
1830 Kopparslagare Axel Zweiberg, Agnetha hustru (mantalslängden) ?? 1835 Enligt mantalslängden bodde på gården Coopvaerdie Skeppare Johan Strandman, Brita hustru och Sophia piga. Enligt Blad ur Kristinestads sjöfartshistoria, var Kapten Strandman gift med Brita Helena Ekman, född 8.10.1798 i Kristinestad, död 6.9.1874 därstädes, dotter till sjömannen Jonas Ekman och hans hustru Anna Greta (Margareta) Nordström. Som enligt ovan bodde i gården redan 1794?
1846,1851 Enligt brandförsäkringsbrevet ägdes gården av Coopverdieskeppare Josef Henrik Ekman. Josef var Britas, Johans Strandmans frus, bror. Son till Jonas Ekman och Anna Greta Nordström.
Talo on rakennettu 1835 merikapteeni Aron Ludvig Bergströmin (1827-1880) ja vaimonsa Antoinette Bergström (os. Starcke 1829-1913) toimesta. Talo on empiretyylinen ja noudattelee ajanmukaista huonejärjestystä. Alunperin pihapiirissä oli erillinen keittiörakennus, josta palveltiin talon asukkaita. Historiatietojen mukaan pihapiiri on ollut asuttu jo 1600-luvulta lähtien, pihasta on löydetty sinivalkokuvioisia sirpaleita hollantilaisesta fajanssista, saksalaisesta vihreästä lasista ja ruskeita savipaloja bartmannin pulloista etc.
Pakaritupa rakennettiin 1865 talousrakennukseksi, joka toimi mm. valmistelussa merillelähtöä varten. Lue pakarituvasta lisää täällä. Kapteeni Bergström seilasi maailman meriä kristiinalaisilla purjealuksilla. Kuuluisin niistä oli Ulrica, jolla kapteeni teki kuuluisan maailmanympärysmatkansa. Muita aluksia olivat kuunarit Ludvig ja Lainetar, parkki Cuba sekä fregatti Lainetar [1]. Lisää kapteenin seikkailuista voit lukea Lasse Backlundin sivuilta.
Talossa asui myöhemmin 1900-luvun alkupuolella myös toinen kapteeni, Matts Herman Lacke nimeltään. Lacke kuoli vuonna 1925 ja oli Kristiinankaupungin viimeinen Kap Hornin kävijä (lähde). Purjelaivakausi alkoi hiipua höyrylaivojen myötä ja viimeiset vuodet Lacke eli lähestulkoon vararikossa. Myös talon kunto alkoi kärsiä.
Lacken jälkeen talon historia on monimuotoinen. Sodan aikana talossa majoitettiin runsaasti ihmisiä, talossa on ollut ompelimo, rukoushuone etc.
1970-1980- luvulla talo oli Åke Weckströmin omistuksessa. Weckströmin perikunta myi talon Niklas ja Lena Wenmanille 1993, jotka aloittivat laajamittaisen kunnostuksen ja palauttamisen alkuperäiseen empiretyylin huonejärjestykseen ja tyyliin. Vuonna 2001 talon ostivat Petri ja Milla Monola, jotka jatkoivat Wenmanien aloittamaa työtä. Päärakennuksen lisäksi myös Pakaritupa on kunnostettu sekä vanha varastorakennus rakennettu uudeelleen.
Rakennushistoriaa
Rakennukset 1-3 alempana olevan kaavapiirroksen mukaan olivat vuonna 1886:
Vuonna 1835 rakennettu hyväkuntoinen hirsitalo. Lautaverhoiltu ja maalattu keltaisella värillä tiilikaton alla. Talo on 27 kyynärää pitkä, 15 kyynärää leveä ja 15 kyynärää korkea maasta katon harjalle. Koostuu yhdestä kerroksesta, jossa on kuusi asuinhuonetta, lukuun ottamatta etuhuonetta ja eteishuonetta, joissa on yhteensä neljä uunia kapeikoissa ja keittiön uuni kaatoineen, kun taas ullakolla on kolmetoista huonetta, joissa on kahdeksan uunia ja nurkkauuni kapeikoissa, jotka huoneet yhdessä eivät ulotu puoleen talon koko kerrosalasta. Arvioitu 5000
Vuonna 1865 pystytetty hyväkuntoinen hirsirakennus, vuoraamaton ja maalaamaton, peltikaton alla. Koostuu yhdestä kerroksesta, jossa on 2 asuinhuonetta, leipomon kota ja etuhuone, jossa on yhdessä 2 kaakeliuunia nicheissä ja kiviseinässä oleva putkihella ja leivinuuni, sekä rakennuksen alla tiiliverhottu kellari. Arvioitu 3200
Vuonna 1836 rakennettu kohtuullisessa kunnossa oleva puinen ulkorakennus. Se on laajasti vuorattu ja maalattu saviväreillä leveän katon alla.
Planteckning af åbyggnadernas läge å Kofferdiskepparen Aron Ludvig Bergströms egande gårde N:o 37 i första qvarteret af Kristinestad, samt dertill gränsande hus. Ur brandförsäkringsbrev år 1886Planritning över gården av gårdsägare Karlsson i I kvarteret i denna staden No 37.Ritning till inrättande av tillfälligt bilgarage i uthus byggnaden å tometen No 27 i I. kvarteret av Kristinestads plan
Brandförsäkringsbrev N:o 6402 för gården N:o 37 i första qvarteret af Kristinestad, 1886Brandförsäkringsbrev 22547 från år 1901Brandförsäkringsbrev 38940 år 1919
Omistajia ja asukkaita
Omistajia palovakuutuskirjojen mukaan:
1871-1876 Kapteeni A.L.Bergström
1881-1892 Kapteeninleski Antoinette Bergström
1901-1911 Kapteeni M.H.Lacke
1919 Opettaja J Nessler
[1] Wendelinit ja Kristiinankaupungin suuruuden vuodet, Petri Suominen
