{"id":8360,"date":"2023-03-11T17:02:28","date_gmt":"2023-03-11T17:02:28","guid":{"rendered":"https:\/\/krsdigiarc.com\/building\/287-2-248-1132b\/"},"modified":"2024-02-14T10:50:20","modified_gmt":"2024-02-14T10:50:20","slug":"287-2-248-1132b","status":"publish","type":"building","link":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/building\/287-2-248-1132b\/","title":{"rendered":"Pormestarinna Forsmanin talo"},"content":{"rendered":"\n

Talo Rantakadun varrella on pystytetty vuonna 1818. Leve\u00e4ll\u00e4 vaakapaneloinnilla ja
pilastereilla varustettuna se on Kristiinankaupungin harvoja empiretyylin edustajia.
Tontti ulottuu korttelin l\u00e4pi Rantakadulta It\u00e4iselle pitk\u00e4kadulle, ja n\u00e4in on ollut 1700-luvulta l\u00e4htien. Vuodesta 1873 aina 2000-luvulle saakka tontilla on ollut kaksi taloa, p\u00e4\u00e4rakennus kadun varrella ja toinen rakennus tontin pohjoisreunalla \u2013 ks. Carlstr\u00f6min pakarintupa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n


Vuonna 1834 talon omisti Johanna Christina Forsman, Kaskisten pormestarin Wilhelm
Forsmanin leski. Johanna Christinan kuoltua vuonna 1839 omistus siirtyi h\u00e4nen tytt\u00e4relleen Johanna Carolinalle. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1866 talosta tuli osa Carlstr\u00f6min kauppiaiden ja laivanvarustajien valtakuntaa, kun Carl Emil Carlstr\u00f6m<\/a> osti sen. H\u00e4n asui itse kaksikerroksisessa talossa Rantakadun toisella puolella. Talon peri vuonna 1889 h\u00e4nen poikansa Carl Alfred Carlstr\u00f6m<\/a>, joka asui It\u00e4isell\u00e4 pitk\u00e4kadulla tontin yl\u00e4puolella. Carlstr\u00f6min kuoleman j\u00e4lkeen tila siirtyi vuonna 1911 kalastaja Johan Carlbergille ja sen j\u00e4lkeen h\u00e4nen perillisilleen.<\/p>\n\n\n\n

Merikapteeni Emil Weckstr\u00f6m<\/a> oli tontin omistaja vuosina 1918\u20131923, mink\u00e4 j\u00e4lkeen
lapv\u00e4\u00e4rtil\u00e4inen Ingvesin perhe otti sen haltuunsa vuonna 1923: omistajina Emil Ingves, h\u00e4nen leskens\u00e4 Selma, my\u00f6hemmin Groop ja lopulta Emilin is\u00e4 Henrik vuoteen 1935 asti. T\u00e4n\u00e4 aikana taloa vuokrattiin useille vuokralaisille, muun muassa Rosa Rosenqvistille, jolla oli ravintola ja kahvila p\u00e4\u00e4rakennuksessa ja tilap\u00e4ismajoitusta sis\u00e4pihalla sijaitsevassa talossa. Rosenqvist osti tontin vuonna 1935 ja jatkoi liiketoimintaansa vuoteen 1946 asti. My\u00f6hempiin omistajiin kuuluu muun muassa Keskon osastop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Bertel Rusk, joka osti talon 1960-luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n

Rakennushistoriaa<\/h2>\n\n\n\n
\n
\n

Talon ensimm\u00e4inen vakuutuskirje on p\u00e4iv\u00e4tty 19. helmikuuta 1834. Kyseess\u00e4 on yksi kaupungin vanhimmista s\u00e4ilyneist\u00e4 vakuutuskirjeist\u00e4. Sen mukaan kadun puoleinen p\u00e4\u00e4rakennus rakennettiin uudesta puutavarasta vuonna 1818 ja laajennettiin vuonna 1833 lautaverhoilluilla nurkilla. Se koostui yhdest\u00e4 kerroksesta, jossa oli 6 huonetta \u2013 sali, 4 kamaria, keitti\u00f6 ja eteinen. Talosta l\u00f6ytyi yhteens\u00e4 5 kaakeliuunia ja keitti\u00f6n liesi leivinuuneineen. Rakennuksen keskikorkeudeksi ilmoitettiin 6,6 metri\u00e4 ja pituudeksi 15 metri\u00e4, ja siin\u00e4 oli tuohikatto ja 75 cm korkea kivijalka.<\/p>\n\n\n\n


Vuoden 1834 vakuutuskirjeest\u00e4 l\u00f6ytyy muitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten se, ett\u00e4 talossa oli seitsem\u00e4n ovea, kahdeksan 1,7 x 1 metrin kokoista ikkunaa, joista yhdess\u00e4 oli
ikkunaluukut, kaksi kaakeliuunia ja kolme tiilist\u00e4 muurattua uunia sek\u00e4 kolme savupiippua. Sisustukseen kuului vesiv\u00e4ritapetit eteisess\u00e4 ja makuuhuoneessa sek\u00e4 liimatut tapetit toisessa
huoneessa.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1834 vakuutuskirjeen ja vuosien 1870 ja 1873 rakennuspiirustusten mukaan tontin etel\u00e4reunalla sijaitsi kolme talousrakennusta: 5 metri\u00e4 korkea \u201dvanha\u201d talousrakennus, 6 x 6 x 6 metrin kokoinen talousrakennus vuodelta 1794 ja tontin yl\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 21 x 6 metrin kokoinen ulkorakennuksen siipi, johon kuului navetta, karjarakennus ja sen eteinen, lantala ja puuvarasto. Tontin puutarha oli suhteellisen suuri ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i aita. Kaivo sijaitsi tontin yl\u00e4osassa. Pihan molemmin puolin oli kaksi sis\u00e4\u00e4nk\u00e4yntiporttia.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1870 hyv\u00e4ksyttiin suunnitelma p\u00e4\u00e4rakennuksen laajentamisesta kauppapuodilla, jolle tulisi erillinen sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti Rantakadun puolelta, asuinhuone ja veranta, johon oli kaksi sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti\u00e4 sis\u00e4pihalta. Laajennusta ei kuitenkaan toteutettu suunnitelman mukaisesti, mutta palovakuutustodistuksessa vuodelta 1873 todetaan, ett\u00e4 pihalle on lis\u00e4tty veranta ja ett\u00e4 talo
on nyt kokonaan laudoitettu ja maalattu \u00f6ljyv\u00e4rill\u00e4 ja varustettu p\u00e4rekatolla. <\/p>\n\n\n\n

Sen sijaan suunnitelma pihapiiriin rakennettavasta pakarintuvasta, johon kuului \u201dhedelm\u00e4kamari\u201d ja asuintilat, toteutettiin vuonna 1873, kuten saman vuoden palovakuutuskirjeest\u00e4 k\u00e4y ilmi. Kirjeen mukaan sek\u00e4 portit ett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 lattia maalattiin \u00f6ljyv\u00e4rill\u00e4. Tontilla ei ollut suuria puita.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1883 palovakuutuskirjeen mukaan pakarintuvan l\u00e4nsipuolelle oli lis\u00e4tty isohko ulkorakennus. S\u00e4hk\u00f6t asennettiin vuonna 1902. Vuoden 1923 palovakuutuskirjeen mukaan
kadun varrella olevan talon, pakarintuvan, ulkorakennuksen ja It\u00e4isen pitk\u00e4kadun v\u00e4liin oli lis\u00e4tty useita pienempi\u00e4 ulkorakennuksia.

L\u00e4hteet: Niklas Wenman ym, Kaupunkikuvan parantamisehdotus: Rantakatu Kauppatorilta Miilukujalle<\/a> 1996; palovakuutuskirjeet vuosilta 1834, 1873, 1883 ja 1923.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Planteckning ur brandf\u00f6rs\u00e4kringsbrev 1834<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Brandf\u00f6rs\u00e4kringsbrev nr 206 f\u00f6r g\u00e5rd 132 i tredje kvarteret, fr\u00e5n \u00e5r 1834<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Brandf\u00f6rs\u00e4kringsbrev N:o 7953 fr\u00e5n \u00e5r 1873<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Brandf\u00f6rs\u00e4kringsbrev N:o 12473 fr\u00e5n \u00e5r 1883<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Brandf\u00f6rs\u00e4kringsbrev N:o 29321 fr\u00e5n \u00e5r 1910<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Ritningar till en tillbyggnad och fasadf\u00f6r\u00e4ndring af boningshuset \u00e5 tomten No 132 i tredje kvarteret.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Ritning till en Bagarstubyggnad \u00e5 tomten No 132 i Tredje kvarteret<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n
\"\"<\/a>
Planteckning ur brandf\u00f6rs\u00e4kringsbrev 1883<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Planteckning ur brandf\u00f6rs\u00e4kringsbrev 1873<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/a>
Planteckning ur brandf\u00f6rs\u00e4kringsbrev 1923<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Omistajia ja asukkaita<\/h2>\n\n\n\n

1751-<\/strong>
Ennen kadunpuoleisen talon rakentamista tontin omistivat kauppias Hans Uddmanin leski
(Bergentinin kartta 1751<\/a>) ja komentaja Hellman (1800-luvun alussa). Tontin pohjoispuolella
sijaitsi tuolloin asuintalo.<\/p>\n\n\n\n

1818<\/strong>
Nykyisen talon rakennutti vuonna 1818 Johanna Christina Forsman (1765\u20131839), Kaskisten
pormestarin Wilhem Forsmanin (1733\u20131815) leski, joka tuli Kristiinankaupunkiin asumaan
taloon tytt\u00e4riens\u00e4 Johanna Carolinan (1794\u20131866) ja Annan (1790\u20131875, \u201dheikkomieliseksi\u201d
kutsuttu) kanssa kuolemaansa saakka, jolloin omistusoikeus siirtyi Johanna Carolinalle.<\/p>\n\n\n\n

Talon omistajien joukossa l\u00f6ytyv\u00e4t kauppiaat ja laivanvarustajat Carl Emil Carlstr\u00f6m<\/a> ja h\u00e4nen
poikansa Carl Alfred Carlstr\u00f6m<\/a>, jotka olivat merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikuttajia Kristiinankaupungin
taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 merenkulun kauden loppupuolella. Alfred oli
osakkaana Vaasan Osake-Pankissa ja sen paikallisjohtaja Kristiinankaupungissa, omisti useita
kaupunkitiloja kaupungissa, kauppatiloja maaseudulla ja harjoitti liiketoimintaa Vaasassa.
H\u00e4n oli useita kausia kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kaupungin edustaja useilla
valtiop\u00e4ivill\u00e4 vuosina 1888\u20131906.<\/p>\n\n\n\n

Carlstr\u00f6mien aikana talo oli osa kokonaisuutta, johon kuului useita asuinrakennuksia,
ulkorakennuksia ja varastoja l\u00e4nsi-it\u00e4-suunnassa Pohjoislahtea my\u00f6ten. Carl Emil Carlstr\u00f6min
talo sijaitsi nykyisen tiilikerrostalon paikalla. T\u00e4m\u00e4n talon (Rantakatu 41 d) lis\u00e4ksi nyky\u00e4\u00e4n
ovat j\u00e4ljell\u00e4 pihapiiriss\u00e4 sijaitseva talo (Rantakatu 41 c) ja Alfred Carlstr\u00f6min asuintalo,
nykyinen Braheg\u00e5rden osoitteessa It\u00e4inen pitk\u00e4katu 45.<\/p>\n\n\n\n

1869-1875<\/strong>
Leski Maria Axelin (1829\u20131896) asui talossa vuodesta 1869 ainakin vuoteen 1875 poikansa
Knut Emil Axelinin<\/a> (1864\u20131929) kanssa. Maria oli Carl Emil Carlstr\u00f6min kasvattisisar. Emil
Axelin muutti lopulta kadun toiselle puolelle Carl Emilin taloon, ty\u00f6skenteli perheyrityksess\u00e4
konttoristina, my\u00f6hemmin kirjanpit\u00e4j\u00e4n\u00e4, Alfred Carlstr\u00f6min l\u00e4heisimp\u00e4n\u00e4 ty\u00f6toverina.
J\u00e4rkytys oli siksi sit\u00e4kin suurempi, kun vuonna 1910 k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 Axelin oli kavaltanut
suurimman osan yrityksen omaisuudesta, mik\u00e4 johti Carlstr\u00f6min itsemurhaan ja konkurssiin.
<\/p>\n\n\n\n

1889<\/strong>
Kirjanpit\u00e4j\u00e4 Wilhelm Martens (1861\u20131910), toinen Alfred Carlstr\u00f6min yhteisty\u00f6kumppani,
asui talossa vuonna 1889 vaimonsa Huldan (1862\u20131929) kanssa.<\/p>\n\n\n\n

1895<\/strong>
Knut Wendelin (1860\u20131934) asui talossa vuokralaisena vuonna 1895. H\u00e4n oli laivanvarustaja,
kauppaneuvos ja Ruotsin valtiop\u00e4ivien j\u00e4sen Otto Samuel Wendelinin (1824\u20131888) poika,
laivanvarustaja Simon Anders Wendelinin<\/a> (1793\u20131861) pojanpoika ja Alfred Carlstr\u00f6min
vaimon Agnesin veli. H\u00e4n oli ensin Carlstr\u00f6min firman konttoristi, my\u00f6hemmin
nimenkirjoittaja, ja asui Vaasassa.<\/p>\n\n\n\n

1896-1908<\/strong>
Knutin veli Otto Wendelin<\/a> (1864\u20131931) asui talossa yksin vuokralaisena n. 1896\u20131908.
H\u00e4nkin oli Carlstr\u00f6min palveluksessa.<\/p>\n\n\n\n

1911<\/strong>
Carlstr\u00f6min konkurssin j\u00e4lkeen talo siirtyi vuonna 1911 kalastaja Johan Carlbergin
(1962\u20131915) ja sen j\u00e4lkeen Carlbergin perillisten haltuun.<\/p>\n\n\n\n

1918-1923<\/strong>
Merikapteeni Johan Emil Weckstr\u00f6m oli talon omistaja vuosina 1918\u20131923. H\u00e4n oli toiminut
kapteenina s\/s Hylloksella<\/a>, joka oli yksi kahdesta suurimmasta suomalaisesta h\u00f6yrylaivasta
ensimm\u00e4iseen maailmansotaan saakka. Hyllos kuului kristiinalaiselle laivayhti\u00f6lle
Navigatorille, jonka osaomistajia olivat Alfred Carlstr\u00f6m, Erik T\u00f6tterman<\/a> ja G.W. Snellman.
Weckstr\u00f6min aikana kellosepp\u00e4 Isak Peltonen (s. 1878) ja h\u00e4nen perheens\u00e4 asuivat kadun
varrella olevassa talossa, jossa Peltonen piti liikett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1923-1924<\/strong>
Vuosina 1923\u20131924 talon omisti Emil Ingves, joka perusti Lapv\u00e4\u00e4rttiin Suomen ensimm\u00e4isen
suojeluskunnan (1917). <\/p>\n\n\n\n

1924-1928<\/strong>
Vuosina 1924\u20131928 talon omisti Selma Ingves, Emilin leski, my\u00f6hemmin Groop, perheineen. <\/p>\n\n\n\n

1928-1935<\/strong>
1928\u20131935 talon omisti Henrik Ingves, Emilin is\u00e4.
Rosa Rosenqvist (1874\u20131963) piti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ravintolaa ja kahvilaa, \u201dKristiinan kansanruokalaa\u201d
1930- ja 40-luvuilla. H\u00e4n vuokrasi talot ensin Henrik Ingvesilt\u00e4, ja osti ne vuonna 1935.
Ravintola toimi kadun varrella olevassa talossa, ja pihalla olevassa talosta l\u00f6ytyi majoitustilat.
Keskon konttorip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Bertel Rusk omisti talon 1960-luvulla.
Yksityiskohtainen kuvaus tontin asukkaista ruotsiksi l\u00f6ytyy Lasse Backlundin verkkosivuilta:
Borgm\u00e4star\u00e4nkans g\u00e5rd p\u00e5 Strandgatan 41. \u2013 Kristinestads historia<\/p>\n\n\n\n

Omistajia palovakuutuskirjeen mukaan:
1834\u20131839 Leskirouva, pormestarinna Johanna Christina Forsman
1840\u20131866 Carolina Forsman
1871\u20131873 Ei palovakuutettu
1873\u20131893 Konsuli Carl Emil Carlstr\u00f6m<\/p>\n\n\n\n

1893\u20131900 Kauppias A. Carlstr\u00f6m
1916 Johan Carlbergin perilliset<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Rosa Rosenqvist och telearbetare 1938, Esko Hellstens samlingar<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


K\u00e4llor: mantalsl\u00e4ngder, kyrkb\u00f6cker och tidningsarkiv<\/p>\n\n\n\n

En detaljerad beskrivning \u00f6ver g\u00e5rdens inv\u00e5nare finns p\u00e5 Lasse Backlunds sida Borgm\u00e4star\u00e4nkans g\u00e5rd p\u00e5 Strandgatan 41. \u2013 Kristinestads historia<\/a><\/p>\n\n\n\n

Text: Staffan Martikainen<\/p>\n\n\n\n


<\/p>\n","protected":false},"featured_media":8967,"parent":0,"menu_order":0,"template":"","street":[31],"class_list":["post-8360","building","type-building","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","street-rantakatu","has-thumb"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/8360","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building"}],"about":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/building"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/8360\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10784,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/8360\/revisions\/10784"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8967"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8360"}],"wp:term":[{"taxonomy":"street","embeddable":true,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/street?post=8360"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}