{"id":6840,"date":"2022-10-16T18:15:10","date_gmt":"2022-10-16T18:15:10","guid":{"rendered":"https:\/\/krsdigiarc.com\/building\/287-1-123-7\/"},"modified":"2023-05-21T15:53:58","modified_gmt":"2023-05-21T15:53:58","slug":"287-1-123-7","status":"publish","type":"building","link":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/building\/287-1-123-7\/","title":{"rendered":"Eklundin talo"},"content":{"rendered":"\n

Ensimm\u00e4isen korttelin tontti nro 38 ulottui L\u00e4ntiselt\u00e4 pitk\u00e4lt\u00e4kadulta It\u00e4iselle. P\u00e4\u00e4rakennus oli It\u00e4isen Pitk\u00e4nkadu rakennus jonka vanhempi osa on palovakuutuskirjan mukaan vuodelta 1812. Henkikirjojen, kartan ja lainhuutjoen mukaan tosin tontti oli Henrik Mattsonin ja h\u00e4nen j\u00e4lkel\u00e4istens\u00e4 omistuksessa 230 vuotta 1658-1888, ja voidaan olettaa ett\u00e4 talo on paljon vanhempi kuin vuodelta 1812.<\/p>\n\n\n\n

Kujalla olevan ulkorakennuksen l\u00e4ntinen osa palo tuhopoltossa vuonna 1888 jonka sytytti omistaja poliisikonstaapeli Josef Robert Till. Moni tuntee t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4n talon nimell\u00e4 Henttosen talo. <\/p>\n\n\n\n

Tuvassa vieraili kenraali Mannerheim vuonna 1920, t\u00e4ss\u00e4 siit\u00e4 kertomus ruotsiksi:<\/p>\n\n\n\n

“Den 21 november 1920 bes\u00f6kte general Gustaf Mannerheim v\u00e5r stad. Med hans ciceroner gjordes en rundvandring kring staden. Det l\u00e4r ha varit dess pittoreska utseende som slog an p\u00e5 honom. Kommen till Kattpiskargr\u00e4nden, vid Glasas-Richards (Richard Eklund) g\u00e5rd blev det paus. Generalen hade s\u00e4kert sett n\u00e5got vackert hos det gamla huset — men ocks\u00e5 n\u00e5got mera. I ett av f\u00f6nstren fladdrade en fastspikad tyglapp. Han fr\u00e5gade sin uppvaktning vem som bodde d\u00e4r. Efter erh\u00e5llen upplysning l\u00e4r Mannerheims ord fallit ungef\u00e4r s\u00e5 h\u00e4r: Gubben skall ha ett helt f\u00f6nster, varp\u00e5 han visades in till Richard. Han tryckte hans hand och en st\u00f6rre sedel hade d\u00e4rmed bytt \u00e4gare. De v\u00e4xlade n\u00e5gra ord, och Richard som blivit i extas, stammade fram sitt — tackar \u00f6dmjukast.”<\/em>
Sannsagor fr\u00e5n Kattpiskargr\u00e4nden<\/em> av G\u00f6sta Lindqvist. (1954). Huomaa ett\u00e4 tarinassa mainittu rikkin\u00e4inen kangaspalalla peitetty ikkuna n\u00e4kyy yll\u00e4 olevassa kuvassa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rakennushistoriaa<\/h2>\n\n\n\n
\n
\n

<\/h2>\n\n\n\n

Alunperin t\u00e4m\u00e4 tontti ulottui It\u00e4isest\u00e4 Pitk\u00e4kadusta L\u00e4ntiseen Pitk\u00e4katuun, It\u00e4isen Pitk\u00e4kadun varrella sijaitsevan asuin\u00adrakennuksen n\u00e4in ollessa p\u00e4\u00e4rakennuksena <\/a>(rakennettu 1812 ja -30 mutta oletamme ett\u00e4 vanhempi) v. 1860 p\u00e4iv\u00e4tyn vakuutusasiakirjan mukaan Kissanpiiskajankujalle oli nykyist\u00e4 pitempi, yhten\u00e4inen ulkorakennus.
T\u00e4m\u00e4 ulkorakennus pystytettiin 1845-46 ja oli pystylaudoitettu ja punamullattu tiilikaton alla. Talossa oli id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen katsottuna 2 makasiinia, 2 vajaa, 1 rehulato, 1 hevostalli,
1 navetta ja 1 lantala.
L\u00e4ntinen puolisko talousrakennuksesta tuhoutui murhapoltossa 1888 ( Poliisin tutkimusp\u00f6yt\u00e4kirjojen mukaan ulkorakennuksensa tuleen oli sytytt\u00e4nyt omistaja itse, poliisikonstaapeli Josef Robert Till, ilmeisesti vakuutuskorvauksen toivossa). T\u00e4ss\u00e4 palossa paloivat rehulato, talli ja navetta jossa oli 2 lehm\u00e4\u00e4.
Nykyinen ulkorakennus tontin l\u00e4nsipuolella pystytettiin kaikesta p\u00e4\u00e4tellen 1890 -luvun alussa.
L\u00e4ntisen tontipuoliskon<\/a> pohjoispuoleinen asuinrakennus on 1860-vuoden vakuutusasiakirjan mukaan rakennettu kuusihirrest\u00e4 vuonna 1835, osittain laudoitettu ja kaikkialtaan maalattu “tummanpunaisella vesiv\u00e4rill\u00e4”.
Talossa oli eteinen, 2 kamaria ja keitti\u00f6 tiilikatteen alla. (Ks valokuvaa sivulla 89 Haaviston kuvateokessa “Kristiinankau\u00adpunki- puukaupunki-idylli “).
L\u00e4ntisen Pitk\u00e4kadun puoleinen asuinrakennus mainitaan olevan liian huonossa kunnossa vakuutettavaksi kyseisen\u00e4 vuonna (1860) -korkeus mainitaan 5 -metriseksi.
Kiinteist\u00f6ll\u00e4 oli 2 portia , toinen Kissanpiiskaajankujalle, makasiinin ja p\u00e4\u00e4rakennuksen v\u00e4lill\u00e4, toinen L\u00e4ntiselle Pitk\u00e4-kadulle, aivan asuinrakennuksessa etel\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tonttia ymp\u00e4r\u00f6i 38 metri\u00e4 lankkuaitaa.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Brandf\u00f6rs\u00e4kringsbrev N:o 4333, Direktionen f\u00f6r allm\u00e4nna brandstods-bolaget i Finland. Palovakuutuskirjassa murhapolttotapausta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kymmenill\u00e4 sivuilla.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Planteckning af g\u00e5rden och tomten no 38 uti f\u00f6rsta qvarteret i Kristinestad jemte den samma angr\u00e4nsande omgifningar. I Brandf\u00f6rs\u00e4kringsbrevet listas n\u00e4rliggande byggnader.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Ritning Med anh\u00e5llan att f\u00e5 uppf\u00f6ra en Uthusbyggnad p\u00e5 samma plats der den nedbrunna st\u00e5tt dels af stock del af korsvirke och br\u00e4der \u00e5 min \u00e4gande tomt No 38 i f\u00f6rsta qvarteret tillh\u00f6rig Richard Eklund.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Omistajia ja asukkaita<\/h2>\n\n\n\n

Talon historian vuoteen 1830 selvitti Pekka Linna.<\/p>\n\n\n\n

1658<\/strong>
Vuoden 1658 kartan<\/a> mukaan tontin, jonka numero silloin oli 17, omistaa Fendrich Mattson. Henkikirjoista ei tosin l\u00f6dy Fendrichi\u00e4 vann Henrik (Hendrich) Mattson vuonna 1657 ja Hendrich Mattssonin leski 1659. Oletamme ett\u00e4 kyseess\u00e4 on sama henkil\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Henrik Mattssonin poika oli Lill Hans Henriksson, ja t\u00e4m\u00e4 sai vaimonsa Margethan kanssa kaksi tyt\u00e4rt\u00e4, josta toinen nai Jacob Jacobsson Starkin ja toinen, Agnes\/Agnetha, Matts Beckstr\u00f6min joka henkikirjojen mukaan omisti tontin ainakin vuodesta 1732.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

1732<\/strong>–1739<\/strong>
Talossa asuu porvari Matts Beckstr\u00f6m vaimonsa ja poikansa Johanin kanssa henkikirjojen mukaan, luultavasti t\u00e4ll\u00e4 tontilla. Kuten mainittiin Matts oli Lill Hans Henrikssonin v\u00e4vy joka oli Henrik Mattsonin poika, ja Henrik siis omisti tontin ainakin vuodesta1658. <\/p>\n\n\n\n

1739<\/strong>
Matts kuolee Porissa ja Johan Beckstr\u00f6m ottaa talon haltuunsan (lainhuudatusta ei ole ett\u00e4 Johan olisi ostanut jonkin tontin joten oletamme ett\u00e4 Mattsin talo oli t\u00e4m\u00e4 talo. Tied\u00e4mme ett\u00e4 Johan asuu my\u00f6hemmin t\u00e4ss\u00e4).<\/p>\n\n\n\n

1751<\/strong>
Bergentinin vuoden 1751 kartan mukaan t\u00e4m\u00e4n tontin, jonka numero on nyt 17, omistaa Johan Beckstr\u00f6m. Rakennukset kartalla vastaavat suurinpiirtein t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tilannetta.<\/p>\n\n\n\n

1756-1771<\/strong>
Talon numero 17 omistaa Johan B\u00e4ckstr\u00f6m vaimoineen, henkikirjojen mukaan.<\/p>\n\n\n\n

1772-1793<\/strong>
Tontin numero on nyt 15, vuoden 1772 kaavan mukaan ja omistajina viel\u00e4 Johan B\u00e4ckstr\u00f6min perhe, tyt\u00e4r Caisa.<\/p>\n\n\n\n

1794<\/strong>
Talossa asuu H\u00e4llstr\u00f6min perhe, Caisa B\u00e4cktstr\u00f6m on mennyt naimisiin H\u00e4llstr\u00f6min kanssa 1793<\/p>\n\n\n\n

1818<\/strong>
H\u00e4llstr\u00f6min tyt\u00e4r Anna Catharina (tai Anna Caisa?) (s. 1800 k. 1886) menee naimisiin Josef Lindin kanssa ja he asuvat talossa.<\/p>\n\n\n\n

1830 <\/strong>
Tontilla on nyt numero 38 vuoden 1825 kaavassa, ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asuu porvari Josef Lind, vaimo Catharina, r\u00e4\u00e4t\u00e4li Carl Backman ja vaimonsa Maria ja muita ihmisi\u00e4

1835 <\/strong>
Josef Lind ja muita<\/p>\n\n\n\n

Omistajia palovakuutuskirjan mukaan
1865<\/strong>
Porvari Josef Lind<\/p>\n\n\n\n

1870-1885<\/strong>
Porvarinleski Anna Katarina Lind<\/p>\n\n\n\n

1888<\/strong>
Talon omisti poliisikonstaapeli Josef Robert Till<\/p>\n\n\n\n

1890<\/strong>
Richard Eklund<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Dag Bj\u00f6rklund<\/p>\n","protected":false},"featured_media":7081,"parent":0,"menu_order":0,"template":"","street":[28],"class_list":["post-6840","building","type-building","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","street-itainen_pitkakatu","has-thumb"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/6840","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building"}],"about":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/building"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/6840\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8588,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/6840\/revisions\/8588"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7081"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6840"}],"wp:term":[{"taxonomy":"street","embeddable":true,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/street?post=6840"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}