ruotsinkielinen ala-aste<\/a>) laajennusta suunniteltiin. Maaliskuussa 1922 kaupunginvaltuusto kokoontui ja p\u00e4\u00e4tti kysy\u00e4 naapurikaupunki Kaskiselta ja muilta ruotsinkielisilt\u00e4 l\u00e4hikunnilta josko ne haluaisivat osallistua kolmanneksen osuudella uuden koulurakennuksen kustannuksiin.<\/p>\n\n\n\nMaaliskuuhun menness\u00e4 kaikki naapurikunnat olivat k\u00e4sitelleet asian. Kaskinen ei halunnut osallistua, mutta N\u00e4rpi\u00f6, Tiukka ja \u00d6vermark kannattivat yksimielisesti osallistumista. Lapv\u00e4\u00e4rtiss\u00e4 ja Siipyyss\u00e4 osallistuminen hyv\u00e4ksyttiin, mutta vasta \u00e4\u00e4nestyksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n
Kes\u00e4kuussa 1922 perustettiin suunnittelukomitea, joka sai teht\u00e4v\u00e4kseen hankkia tontin, laatia suunnitelmat, tehd\u00e4 kustannusehdotuksia ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 urakointiehdot. Lautakuntaan valittiin kunnanvaltuuston puheenjohtaja August T\u00e5g N\u00e4rpi\u00f6st\u00e4, kauppias Micael Mangs Tiukasta, valtuuston puheenjohtaja Johan Franz\u00e9n \u00d6vermarkista, maallikko Hemming Hanses Siipyyst\u00e4, kunnanvaltuutettu Johan Starcke Lapv\u00e4\u00e4rtist\u00e4 sek\u00e4 Kristiinankaupungista koulun rehtori Torsten Str\u00f6m ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja K. A. Winqvist. Rakennuskustannusten kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4ksi arvioitiin silloin 1,8 miljoonaa, ja kaupungin osuus olisi 1,2 miljoonaa.<\/p>\n\n\n\n
Hein\u00e4kuussa 1922 kaupunginvaltuusto kokoontui ja p\u00e4\u00e4tti luovuttaa korvauksetta tontin Kasbergetilt\u00e4 kaupungintalon takaa. Kaupungin suomenkieliset poliitikot olivat t\u00e4st\u00e4 eri mielt\u00e4 ja valittivat k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuteen. Sen j\u00e4lkeen asia eteni hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen, joka hylk\u00e4si valituksen huhtikuussa 1923. Suunnittelua voitiin jatkaa, ja professori Lars Sonck laati yksityiskohtaiset suunnitelmat.<\/p>\n\n\n\n
Toukokuussa 1924 urakkasopimuksesta ilmoitettiin paikallislehdess\u00e4 ja maan suurimmassa sanomalehdess\u00e4, ja ilmoituksissa todettiin, ett\u00e4 rakennuslautakunnan puheenjohtaja K. A. Winqvist voi antaa lis\u00e4tietoja.<\/p>\n\n\n\n
Hein\u00e4kuussa 1924 rakennuslautakunta p\u00e4\u00e4tti hyv\u00e4ksy\u00e4 Helsingin Sementtirakennusyhti\u00f6n tarjouksen. Rakentaminen oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 aloittaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, ja erityispiirteen\u00e4 oli se, ett\u00e4 sama rakennusliike oli samaan aikaan rakentamassa H\u00f6g\u00e5senille parantolaa Suomen Tuberkuloosiyhdistykselle. Parantolan rakentaminen aloitettiin muutama kuukausi ennen yhteiskoulua, ja se voitiin ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n muutama viikko yhteiskoulun avaamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n
Lokakuussa 1924 sein\u00e4t muurattiin ja kattoty\u00f6t voitiin aloittaa, ja n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6t saatiin valmiiksi ennen talvea.<\/p>\n\n\n\n
Hein\u00e4kuussa 1925 rakennus oli valmis lopputarkastusta varten, ja se voitiin ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n syyslukukauden alussa. Suuri osa sis\u00e4t\u00f6ist\u00e4 tehtiin Ab Westa Oy:n toimesta, jonka vastaperustettu puusep\u00e4nverstas sijaitsi Saunapuistossa, jossa nyky\u00e4\u00e4n on Merimakasiini.<\/p>\n\n\n\n
30.8.1925 pidettiin uuden yhteiskoulun avajaiset. Paikalle oli kutsuttu kaupungin johtoa, tulevia ja entisi\u00e4 oppilaita, nykyisi\u00e4 ja entisi\u00e4 opettajia sek\u00e4 valtion edustajia.<\/p>\n\n\n\n
Syyslukukaudesta 1925 alkaen yhteiskoulu alkoi toimia uudessa rakennuksessa, ja Kirkkotorin vieress\u00e4 sijaitseva vanha rakennus luovutettiin ruotsalaiselle kansakoululle.<\/p>\n\n\n\n
Jatkosodan aikana 1941-1944 yhteiskoulua k\u00e4ytettiin jonkin aikaa sotasairaalana, mutta muuten se on ollut koulutoiminnassa joka vuosi.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1947 valtio p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 Kristiinankaupungin kunnallisesta ruotsalaisesta yhteiskoulusta tulisi valtion koulu, ja siirtym\u00e4kauden j\u00e4lkeen se suljettiin elokuussa 1950, jolloin koulun nimeksi tuli Kristinestads Samskola. Valtio otti rakennuksen ja kaikki sen kalusteet haltuunsa korvausta maksamatta.<\/p>\n\n\n\n
Elokuussa 1973 Kristinestad Samlyceumista tuli j\u00e4lleen kunnallinen koulu, ja sen nimeksi tuli Kristinestads Gymnasium. Valtio luovutti koulurakennuksen kaupungille korvauksetta, koska se katsoi, ett\u00e4 se oli ollut lainassa vuodesta 1947, jolloin siit\u00e4 tuli valtion koulu.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1986 p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 lukion yl\u00e4kerrassa sijaitseva liikuntasali ja juhlasali muutettaisiin 120-paikkaiseksi auditorioksi. Se oli tarkoitus varustaa AV-laitteilla, jotta sit\u00e4 voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seminaareja ja konferensseja varten.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n","protected":false},"featured_media":3301,"parent":0,"menu_order":0,"template":"","street":[],"class_list":["post-3242","building","type-building","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","has-thumb"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/3242","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building"}],"about":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/building"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/3242\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3991,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/3242\/revisions\/3991"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3301"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3242"}],"wp:term":[{"taxonomy":"street","embeddable":true,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/street?post=3242"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}