{"id":273,"date":"2020-12-03T14:13:21","date_gmt":"2020-12-03T14:13:21","guid":{"rendered":"https:\/\/krsdigiarc.com\/building\/77-2\/"},"modified":"2022-05-29T15:47:52","modified_gmt":"2022-05-29T15:47:52","slug":"287-2-246-1165","status":"publish","type":"building","link":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/building\/287-2-246-1165\/","title":{"rendered":"Kruununvouti Starcken talo"},"content":{"rendered":"\n

Pro Kirkkokatu yhdistyksen omistama rakennus on vanhimmilta osiltaan rakennettu vuonna 1784, sit\u00e4 on laajennettu 1830 ja 1840-luvulla. Nykyinen julkisivu on vuodelta 1912. Kaiken kaikkiaan p\u00e4\u00e4rakennus on 30 metri\u00e4 pitk\u00e4 ja seitsem\u00e4n metri\u00e4 leve\u00e4 hirsirakennus. Talo on s\u00e4ilynyt harvinaisen autenttisena.<\/p>\n\n\n\n

Kristiinankaupungin puuarkkitehtuuria ja rakennustapaa voi hyvin peilata Kruununvouti Starcken talosta ja sen muotoutumisesta kolmen vuosisadan aikana. Talon vaiheista voi lukea niin kaupungin kukoistuskauden kuin elinkeinoel\u00e4m\u00e4n hiipumisen.
Kruununvouti Starcken talo<\/em> nimi tulee rakennuksessa pitk\u00e4\u00e4n asuneen ja laajoja muutoksia tehneen omistajan Kruunun nimismies ja toimitusvouti Gustaf Starcken mukaan, joka toimi useasti my\u00f6s kruununvoutina.<\/p>\n\n\n\n

Rakennushistoriaa<\/h2>\n\n\n\n
\n
\n

Talo on kokenut suuria muutoksia pitk\u00e4n historiansa aikana, mutta s\u00e4ilynyt autenttisena niin ett\u00e4 muutokset ovat luettavissa kerrostumista. <\/p>\n\n\n\n

Talosta onkin tehty kattava rakennushistoriallinen selvitys Liisukka Oksan, Simo Teiril\u00e4n ja Teijo Laaksosen toimesta jonka voit lukea alla tai ladata t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\nKruununvouti-Starcken-Talo<\/a>\n

<\/p>\n\n\n\n

Omistajia ja asukkaita<\/h2>\n\n\n\n

Simo Teiril\u00e4 on tutkinut tarkasti talon entisi\u00e4 omistajia ja asukkaita:<\/p>\n\n\n\n

1751<\/strong> Bergentinin laatimassa Kristiinankaupungin tonttikartassa 1751 on mainittu Henrik Hagmanin omistavan tontin L\u00e4ntisen Pitk\u00e4nkadun ja Kirkkokadun kulmassa. Tontilla sijaitsi L\u00e4ntisen Pitk\u00e4nkadun suuntainen talo (kartassa numerolla 1) ja toinen Kirkkokadun suuntaisesti (kartassa numerolla 2), joista j\u00e4lkimm\u00e4inen on yhdistyksemme omistaman talon vanhin osa. Henrik itse asui perheineen ilmeisesti L\u00e4ntisen Pitk\u00e4nkadun puoleisessa talossa ja toistaiseksi emme tied\u00e4 kuka asui yhdistyksemme talossa.  Seuraavassa listaa talon omistajista, jotka t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 on l\u00f6ytyneet:<\/p>\n\n\n\n

1780<\/strong> Kauppakirja 23.10.1780, jossa lainlukija ja asessori Johan Mathesiuksen leski Rebecka Berg myy omistamansa kiinteist\u00f6n merimies Johan H\u00e4llbergille hintaan 30 riikintaalleria 26 killinki\u00e4 8 runstykki\u00e4. Rebecka Berg (alk. Finsell) oli kauppias Hans Bergin ottotyt\u00e4r ja Johan H\u00e4llbergin vaimon Brita Matintyt\u00e4r Bergin sukulainen (vht. Matts Berg ja Walborg Finsell). Rebecka omisti useita kiinteist\u00f6j\u00e4 Kristiinankaupungissa ja h\u00e4nen ensimm\u00e4inen aviomies oli Lapv\u00e4\u00e4rtin kirkkoherra Isak Peldan. Talossa asui ennen kauppaa ilmeisesti vuokralla Brita Matintyt\u00e4r Berg ensimm\u00e4isen aviomiehens\u00e4 lukkari Henrik Sillstr\u00f6m kanssa.1. lainhuudatus Kristiinankaupungin raastuvanoikeudessa 8.4.1782 2. lainhuudatus 6.5.1782 3. lainhuudatus 3.6.1782<\/p>\n\n\n\n

1783<\/strong> Kauppakirja 17.12.1783, jossa merimies Johan H\u00e4llberg myy kiinteist\u00f6n neiti Maria Elisabeth Sandbergille hintaan 27 riikintaaleria 37 killinki\u00e4 4 runstykki\u00e4. “g\u00e5rden och hus samt donationsjorden … mellan enkan Hagman i \u00f6ster och skr\u00e4ddarem\u00e4star Wirkberg i w\u00e4ster, samt emot norr till handelsman Johan Magnus Westerlund”. Johan H\u00e4llberg muutti ensin 2:een kaupunginosaan ja vaimon kuoltua 1809 Uuteenkaupunkiin.1. lainhuudatus 8.3.1784 2. lainhuudatus 5.4.1784 3. lainhuudatus 3.5.1784<\/p>\n\n\n\n

17xx<\/strong> Maria Elisabeth Sandbergin kauppakirjaa kippari Magnus R\u00f6nqvistille ei toistaiseksi ole l\u00f6ytynyt. Kauppa on tapahtunut joko Maria Elisabethin menty\u00e4 avioon 4.5.1788 tai h\u00e4nen miehens\u00e4 tiilitehtaan omistajan ja laivanrakennusmestarin Erik \u00c5kerwallin kuoltua 1.9.1790. Kiinteist\u00f6 mainitaan kuitenkin Magnus R\u00f6nqvistin lesken Anna Backmanin omistuksiin 7.3.1807 pidetyss\u00e4 perunkirjoituksessa. Erik \u00c5kerwallin ensimm\u00e4inen vaimo oli Anna Hagman.<\/p>\n\n\n\n

1809<\/strong> Kirjansitoja Mickel St\u00e9n osti kiinteist\u00f6n 12.8.1809 edellisen\u00e4 vuonna kuolleen Anna Maria R\u00f6nqvistin holhoojalta Maria Elisabeth \u00c5kerwallilta (o.s. Sandberg) hintaan 175 ruplaa. Kiinteist\u00f6n olivat perineet Anna Maria R\u00f6nqvistin sukulaiset, t\u00e4tins\u00e4 Catharina M\u00e5rtenintyt\u00e4r Backman ja \u00e4itins\u00e4 serkku Henrik Frost. 1. lainhuudatus 28.8.1809 2. lainhuudatus 25.9.1809 3. lainhuudatus 23.10.1809<\/p>\n\n\n\n

1823<\/strong> Toimitusvouti Gustaf Starcke muutti taloon 1821 ja osti sen kirjansitoja Mickel St\u00e9nilt\u00e4 8.11.1823 hintaan 666 riikintaaleria 34 sillinki\u00e4. Kauppa piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n tontin n:o 165 ja puolet tontista 154. Mickel St\u00e9n oli muuttanut aikaisemmin kolmannen vaimonsa Maria Christina Hanneliuksen kotitaloon torin laidalle.1. lainhuudatus 17.11.1823 2. lainhuudatus 10.12.1823 3. lainhuudatus 12.1.1824<\/p>\n\n\n\n

1835<\/strong> Toimitusvouti ja kruununnimismies Gustaf Starcke osti 14.4.1835 viereisen tontin n:o 154 suutari Anders Tillbergin konkurssipes\u00e4st\u00e4 hintaan 220 ruplaa. T\u00e4st\u00e4 entisest\u00e4 Hagmanin tontista puolet oli jo aiemmin kuulunut h\u00e4nen omistamaansa kiinteist\u00f6\u00f6n. Anders Tillbergin vaimo oli Maria Hagman. Tillbergien muutettua 1840 pois talossa asui ilmeisesti jonkin aikaa Gustaf Starcken lapsia perheineen. Elintarvikekauppias Lars Reinhold Hasselblatt asui siell\u00e4 vuokralla<\/p>\n\n\n\n

1869-1878<\/strong> vaimonsa ja kahden pojanpoikansa kanssa sek\u00e4 leski Christina Fredrika Starcke nuorimman tytt\u00e4rens\u00e4 Hilda Amalia Hillstr\u00f6min kanssa 1879-1881.1. lainhuudatus 27.4.1835 2. lainhuudatus 25.5.1835 3. lainhuudatus 22.6.1835<\/p>\n\n\n\n

1881<\/strong> Puusepp\u00e4mestari Anders Henrik Ekblom osti 26.2.1881 yhteenliitetyt tontit n:o 154 ja 165 Gustaf Starcken leskelt\u00e4 Christina Fredrika Starckelta (o.s. Nagel) hintaan 5000 Suomen markkaa. L\u00e4ntisen Pitk\u00e4nkadun puoleinen talo oli my\u00f6s Anders Henrikin syntym\u00e4koti, josta h\u00e4n l\u00e4hti 1840 Pietariin ja avioitui Jakob Mustafin tytt\u00e4ren Maria Sofian kanssa. Anders Henrikin vanhemmat olivat suntio Mickel Ekblom ja Maria Tillberg. H\u00e4n vuokrasi toisen talon (yhdistyksen omistaman talon) Gustaf Starcken tytt\u00e4ren Maria Sofia Gustafssonin perheelle (1881-1888) ja sen j\u00e4lkeen palovahti August Remahlin sek\u00e4 Johan Remahlin perheille (1889-1898). 1. lainhuudatus 2.5.18812. lainhuudatus 26.9.1881 3. lainhuudatus 24.10.1881<\/p>\n\n\n\n

1892<\/strong> Kauhajokinen maanviljelij\u00e4 Johan Fr\u00f6s\u00e9n osti 2.6.1892 huutokauppakamarista edesmenneen puusepp\u00e4mestari Anders Henrik Ekblomin yhteenliitetyt tontit n:o 154 ja 165 hintaan 3000 Suomen markkaa. Kaarlelan verotalon omistaja asui ilmeisesti satunnaisesti L\u00e4ntisen Pitk\u00e4nkadun puoleisessa talossa, koska Ekblomin leski muutti vasta 1896 poikansa kanssa Helsinkiin. Yhdistyksen talossa asui ensin vuokralla Remahlien perheet ja sitten Fr\u00f6sen vuokrasi 20.3.1900 yhdistyksen talon Knut Wendelinin johtamalle Kristiinankaupungin v\u00e4kijuomayhti\u00f6lle (Spritdrycksbolaget i Kristinestad).1. lainhuudatus 20.6.1892 2. lainhuudatus 18.7.1892 3. lainhuudatus 15.8.1892<\/p>\n\n\n\n

1908<\/strong> Mets\u00e4nvartija Juho Kuusinen osti 16.4.1908 yhteenliitetyt tontit ja kiinteist\u00f6t n:o 154 ja 165 maanviljelij\u00e4 Johan Fr\u00f6s\u00e9nilt\u00e4 hintaan 7000 Suomen markkaa. Yhdistyksen talo (n:o 165) oli tuolloin vuokralla edell\u00e4mainitulla Kristiinankaupungin v\u00e4kijuomayhti\u00f6ll\u00e4. Yksityiskohtana mainittakoon, ett\u00e4 Fr\u00f6s\u00e9n pid\u00e4tti oikeuden k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 vinttihuonetta ja vaunuvajaa kes\u00e4kuun alkuun asti.1. lainhuudatus 22.6.1908 2. lainhuudatus 27.7.1908 3. lainhuudatus 3.8.1908<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Sivun koonnut Dag Bj\u00f6rklund Liisukka Oksan ja Simo Teiril\u00e4n materiaaleista.<\/p>\n","protected":false},"featured_media":502,"parent":0,"menu_order":0,"template":"","street":[47],"class_list":["post-273","building","type-building","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","street-kirkkokatu","has-thumb"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/273","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building"}],"about":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/building"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/273\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3800,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/273\/revisions\/3800"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/502"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=273"}],"wp:term":[{"taxonomy":"street","embeddable":true,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/street?post=273"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}