{"id":2477,"date":"2021-11-04T18:58:05","date_gmt":"2021-11-04T18:58:05","guid":{"rendered":"https:\/\/krsdigiarc.com\/?post_type=building&p=2477"},"modified":"2022-07-05T17:34:50","modified_gmt":"2022-07-05T17:34:50","slug":"287-2-237-1093","status":"publish","type":"building","link":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/building\/287-2-237-1093\/","title":{"rendered":"Fel\u00e9nin talo"},"content":{"rendered":"\n

Vuonna 1841 kauppias ja raatimies Johan Fel\u00e9nin<\/a> rakennuttama empiretyylinen Fel\u00e9nin talo on ollut Lebellin museon k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vuodesta 1999. T\u00e4nne kootaan v\u00e4hitellen my\u00f6hemm\u00e4n 1800-luvun interi\u00f6\u00f6rej\u00e4. Taloa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kokous- ja juhlapaikkana ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n erikoisn\u00e4yttelyit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Henkikirja 1845, Talo numero 95, “Handelsman” kauppias Johan Fel\u00e9n,rouva Anna<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Fel\u00e9nin talon historia alkaa vuodesta 1841, jolloin tontin omistaja, raatimies ja kauppias Johan Fel\u00e9n pani alulle talonrakentamisen. Fel\u00e9n oli syntynyt vuonna 1812 Torniossa ja h\u00e4n muutti Kristiinankaupunkiin Oulusta vuonna 1836. H\u00e4n kuoli 1879. Kauppias Fel\u00e9n oli naimisissa Anna Helen Larken kanssa. T\u00e4m\u00e4 syntyi Raahessa 1805 ja muutti Kristiinankaupunkiin 1841. Fel\u00e9neill\u00e4 oli kaksi tyt\u00e4rt\u00e4, jotka molemmat muuttivat kaupungista 1860-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1842 perhe muutti rapattuun ja kalkattuun taloon. Palovakuutuskirjoista ilmenee ett\u00e4 talossa oli 12 huonetta, joissa jokaisessa oli tiilikaakeliuuni. Lattiat olivat kuusilankuista ja katot m\u00e4ntylautaa.<\/p>\n\n\n\n

Fel\u00e9nin aikakausi p\u00e4\u00e4ttyi jo vuonna 1852, jolloin kauppiaanleski Josefina Lund (k. 1929) osti talon. Yksi Lundin pojista oli mm Kristiinankaupungin pormestari vuosina 1881-1892. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1873 Maria Amanda Wahlforss (1840-1918) osti talon. Maria toimi opettajana kaupungin Lancasterkoulussa, joka korvattiin vuonna 1871 kansakoululla, jossa h\u00e4nest\u00e4 tuli tytt\u00f6jen osaston johtajatar. Maria oli kaupungin t\u00e4rke\u00e4 kulttuurihenkil\u00f6 ja h\u00e4n toimi aloitteenteikij\u00e4n\u00e4 kaupungin kansankirjaston ja lukusalin perustamisessa. H\u00e4n hoiti my\u00f6s kaupungin kirjalaatikkoa, joka h\u00e4nen aikanaan kehittyi hyvin hoidetuksi kirjakaupaksi. Samaan aikaan kaksi huonetta sisustettiin myyntitiloiksi, joihin sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti oli kadun puolelta. <\/p>\n\n\n\n

Sisaruksilla Marjatta, Hildalla, Charlottella ja Leontinella oli sis\u00e4inen testamentti, jonka mukaa, se tai ne, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t eloon jonkun kuoltua, perii talon t\u00e4ydella omistusoikeudella. Vuonna 1923 Charlotte m\u00f6i talon Tryckeri- & Tidnings Ab:lle. Kaupan allekirjoitti kansankoulunopettaja Otto Hannus, my\u00f6hemmin Stenlund, joka oli yhti\u00f6n toimitusjohtaja. Syd-\u00d6sterbotten-lehden vastuullisten johtajien joukosta voidaan mainita Otto Stenlund 1918-1933, oikeustieteen yo. Gustav Stenlund (OS:n poika joka kaatui talvisodassa) 1933-1940 sek\u00e4 fil.maist. Alvar Utter 1941-1980. Fredrik Stenlund, Frekaksi kutsuttu, toimi yhti\u00f6n johtajana, toimitussihteerin\u00e4 ja valokuvaajana 1940-1974.<\/p>\n\n\n\n

Alvar Utter oli toimitusjohtajana vuosina 1974-1980, jolloin h\u00e4n m\u00f6i lehden N\u00e4rpes Tidningille. Toiminta siirrettiin t\u00e4ll\u00f6in p\u00e4\u00e4asiassa N\u00e4rpi\u00f6\u00f6n. Talon omistivat Alvar ja Dagny Untter vuoteen 1995, jolloin Lebellin Kauppiaantalon s\u00e4\u00e4ti\u00f6 sai kiinteist\u00f6n omistukseensa. Kaupan mahdollisti rouva Inez Trazewskin (museon perustaja Tyra Borgin tyt\u00e4r) , suurenmoinen lahjoitus. My\u00f6skin A.Ahlstr\u00f6min yhti\u00f6 on antanut merkitt\u00e4vi\u00e4 avustuksia s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle. Carl Sj\u00f6blom testamentoi suuren osan irtaimistoaan kuten lasikokoelmansa, s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle. Hyd\u00e9nin j\u00e4lkel\u00e4iset kuten monet yksityishenkil\u00f6t ovat olleet avuliaita uuden tilan sisustamisessa. Nyky\u00e4\u00e4n talossa ovat n\u00e4ytteill\u00e4 my\u00f6skin Marina Donnerin ja Jacob Seelan lahjoittamat lasikokoelmat. <\/p>\n\n\n\n

Rapattua hirsitaloa on kansan kielell\u00e4 kutsuttu “kirjapainotaloksi”. Kaupungin juhlavuotena 1999 rakennus sai nimekseen Fel\u00e9nin talo, rakennuttajan mukaan.
<\/p>\n","protected":false},"featured_media":2510,"parent":0,"menu_order":0,"template":"","street":[69,31],"class_list":["post-2477","building","type-building","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","street-parmaninkatu","street-rantakatu","has-thumb"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/2477","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building"}],"about":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/building"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/2477\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4605,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/2477\/revisions\/4605"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2510"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2477"}],"wp:term":[{"taxonomy":"street","embeddable":true,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/street?post=2477"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}