{"id":239,"date":"2020-12-04T09:06:30","date_gmt":"2020-12-04T09:06:30","guid":{"rendered":"https:\/\/krsdigiarc.com\/?post_type=building&p=239"},"modified":"2025-05-05T16:15:07","modified_gmt":"2025-05-05T16:15:07","slug":"287-1-134-7","status":"publish","type":"building","link":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/building\/287-1-134-7\/","title":{"rendered":"Parmanin talo"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n

<\/h1>\n\n\n\n

Kauppias Johan Parman<\/a> rakennutti Kristiinankaupungin I kaupunginosan korttelin 34 tontille sen pohjoisp\u00e4\u00e4h\u00e4n Rantakatu 55 varrelle kaksikerroksisen kauppiastalon hirsist\u00e4 v. 1768. Kolme vuotta my\u00f6hemmin rakennus vuorattiin laudoituksella. Rakennuksen laajennus etel\u00e4\u00e4n tontin rajalle  tehtiin v. 1819 joka sitten my\u00f6s lautavuorattiin kolmen vuoden kuluttua.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 renessanssirakennuksessa oli kaiken kaikkiaan 23 huonetta. V. 1834 rakennuksen julkisivut oli punamullattu, sek\u00e4 vesikatto varustettu tuohella sek\u00e4  lautakatteella.<\/p>\n\n\n\n

Rakennus on ollut alla olevan valokuvan perusteella punamullan v\u00e4rinen aina 1870-luvulle saakka.<\/p>\n\n\n\n

Tasokkaan sisustuksen voi todeta siit\u00e4, ett\u00e4 15 huonetta oli varustettu \u00f6ljymaalatulla rintapaneelilla ja seinien yl\u00e4osissa oli ranskalaiset tapetit. Muissa huoneissa oli vesiv\u00e4rj\u00e4tyt tapetit. Nyky\u00e4\u00e4n, jolloin samankaltaiset painetut paperitapetit peitt\u00e4v\u00e4t useimmat hirsisein\u00e4t on vaikea kuvitella, kuinka kirjava tilanne oli t\u00e4ss\u00e4 suhteessa runsas vuosisata sitten. Useimmista kodeista silloin puuttuivat yh\u00e4 kaikki sein\u00e4verhoilut, kun taas varakkaiden kaupunkilaisten hienoimpia huoneita koristivat \u2019ranskalaiset\u2019 tapetit ja v\u00e4hemm\u00e4n edustuskelpoisia huoneita vesiv\u00e4rj\u00e4tyt tapetit. Esimerkiksi 1800-luvun alussa Parmanin talossa osittain \u2019ranskalaiset\u2019, osittain vesiv\u00e4rj\u00e4tyt tapetit, kun taas samanaikaisesti talossa numero 135 oli vesiv\u00e4rj\u00e4tyt tapetit 8 huoneessa, ja 3 huoneessa \u2019oli maalattu puun p\u00e4\u00e4lle\u2019. Talossa numero 98 oli taas 1840-luvun lopulla   \u2019ranskalaiset\u2019<\/p>\n\n\n\n

tapetit ja tapetoidut katot 10 huoneessa kun taas kahdeksassa huoneessa vesiv\u00e4rj\u00e4tyt tapetit. Talossa nro 92 taas oli 1830-luvulla \u00f6ljymaalatut kangastapetit kahdessa huoneessa ja liimav\u00e4rj\u00e4tyt paperitapetit 11 huoneessa, kun taas kahdessa huoneessa vesiv\u00e4rj\u00e4tyt kangastapetit. Keskiluokka sai tyyty\u00e4 joissakin parhaimmissa huoneissaan vesiv\u00e4rj\u00e4ttyihin tapetteihin, kuten pormestarin  leski, jolla oli vuonna 1834 vesiv\u00e4rj\u00e4tyt tapetit vain salissa ja makuuhuoneessa. Siirtyminen nykymallisiin painettuihin kapeakaistaisiin tapetteihin alkoi vasta vuosisadan puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Saneerauksen yhteydess\u00e4 v. 1979 tapeteista oli khra Tapio Laitisen mukaan tallennettu n\u00e4ytepalat seurakunnan kassakaappiin ennen niiden tuhoa, sill\u00e4 kaikki sein\u00e4pinnoitteet valitettavasti revittiin alas ennen seinien koolaamista ja levytyst\u00e4. N\u00e4it\u00e4 tapettin\u00e4ytteit\u00e4 eik\u00e4 muitakaan fragmentteja ei ole etsinn\u00f6ist\u00e4 huolimatta l\u00f6ytynyt.<\/p>\n\n\n\n

Talossa oli 1900-luvun alun palovakuutusasiakirjojen mukaan alakerrassa 13 huonetta, joista kaksi liikehuoneita, ja niist\u00e4 k\u00e4ynti kadulle. N\u00e4iss\u00e4 huoneissa kahdeksan kaakeliuunia ja kolme hellauunia. Yl\u00e4kerrassa taas oli 15 asuinhuonetta, yhdeks\u00e4n kaakeliuunia ja kolme hellaa. Miss\u00e4 vaiheessa kukin tulisija on poistettu, siit\u00e4 ei ole tarkkaa tietoa. Purkut\u00f6iden yhteydess\u00e4 ennen saneerausta er\u00e4s kristiinankaupunkilainen pelasti kaksi kaakeliuunia omaan kotiinsa, jotka olivat siin\u00e4 vaiheessa j\u00e4ljell\u00e4 ja menossa kaatopaikalle. Ne olivat rakennuksen yl\u00e4kerrassa etel\u00e4p\u00e4\u00e4n huoneistossa ja varustettu \u00f6ljykamiinoilla. Ohessa kuvat, jossa toinen on viel\u00e4 vanhassa paikassaan ja toinen uudessa kodissaan. Ohessa my\u00f6s kristiinankaupunkilaisen yksityishenkil\u00f6n kuvat Parmanin talosta saman henkil\u00f6n pelastamista kahdesta ovesta. N\u00e4m\u00e4 ovat paremmassa kunnossa reilun 30 vuoden j\u00e4lkeen kuin ne uudet, jotka tulivat tilalle remontissa.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Brandf\u00f6rs\u00e4kringsbrev N:o 6536 fr\u00e5n \u00e5r 1869 \u00e5 g\u00e5rden 23 i f\u00f6rsta qvarteret af staden Christinestad<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Brandf\u00f6rs\u00e4kringsbrev N:o 6636 fr\u00e5n \u00e5r 1867 \u00e5 g\u00e5rden 23 i f\u00f6rsta qvarteret af staden Christinestad<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Brandf\u00f6rs\u00e4kringsbrev N:o 9278 fr\u00e5n \u00e5r 1877 \u00e5 g\u00e5rden 23 i f\u00f6rsta qvarteret af staden Christinestad<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Brandf\u00f6rs\u00e4kringsbrev N:o 80 fr\u00e5n \u00e5r 1834 \u00e5 g\u00e5rden 23 i f\u00f6rsta qvarteret af staden Christinestad<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n

\u00a0<\/h1>\n
\"\"

parmanska huset 1870(?) (MVKA)<\/p><\/div>\n

\"\"<\/p>\n

V. 1842 talo rakennettiin 1,5 kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4, ~90 cm korkeammaksi ja samalla tehtiin uusi lautakatto, vanhat puur\u00e4nnit sen sijaan s\u00e4\u00e4stettiin. Talon omistaja tuohon aikaan oli kauppiaan leski Klara Rebecka Holmstr\u00f6m. Muutama vuosi t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kauppias C. J. Parman otti talon haltuunsa ja myi sen vuorostaan 1800-luvun lopulla kauppias Karl Erik Sundmanille.<\/p>\n

1700-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta l\u00e4htien suurempien kauppiastalojen yhteyteen rakennettiin joskus melko isohkojakin yhteen liitettyj\u00e4 ulkorakennuksia, kuten t\u00e4h\u00e4n tontille\u00a0 \u00a0 nro<\/p>\n

23 tehtiin ulkorakennusrivi v. 1817. Se k\u00e4sitti navetan, porstuan, rehuvajan sek\u00e4 tallin ja j\u00e4tehuoneen. Valmiiksi pihapiiri tuli 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Tuosta vaiheesta ovat l\u00f6ytyneet ainoat piirustukset rakennuksista leipurimestari A. E. Ekholmille, p\u00e4\u00e4rakennuksen julkisivumuutospiirustus vuodelta 1868, jossa esitettiin toisen sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin rakentaminen Rantakadulle. Kaksi muuta kuvaa ovat pakaritupa N:o 2 ja varastorakennus N:o 3.<\/p>\n

Rakennushistoriallisen toimikunnan (Museovirasto) v. 1967 tekem\u00e4n inventoinnin mukaan tontilla 23\u00a0 olivat\u00a0 seuraavat\u00a0 rakennukset: \u00a0 1)\u00a0 P\u00e4\u00e4rakennus, \u00a0 komea\u00a0 2-kerroksinen\u00a0 renessanssirakennus,<\/p>\n

2) Pitk\u00e4nurkkainen asuinrakennus 1800-luvulta, pesutupa ja asunto, peiterimalaudoitettu, satulakatto, alkuper\u00e4isess\u00e4 asussa s\u00e4ilynyt pakaritupa 3) Pitk\u00e4nurkkainen ulkorakennus, 1800- luvulta (piirustus v. 1868 liitteen\u00e4) 4) Lyhytnurkkainen ulkorakennus 1800-luvulta, peiterima- laudoitus, satulakatto 5) Tiilinen ja rapattu asuinrakennus, tuolloin verstas, satulakatto, l\u00e4nsi- sivulla sekund\u00e4\u00e4rinen lautakuisti. 6) Lautarakenteinen vaja.<\/p>\n

Mainittakoon, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n on s\u00e4ilynyt vain rakennus 3), joka sivuaa Parmaninkatua toimien nyky\u00e4\u00e4n seurakunnan nuorisotilana. Tontin l\u00e4nsikulmaan puretun rakennuksen 4) paikalle on rakennettu autotalli, l\u00e4mp\u00f6keskus ja varastorakennus. Pakarituparakennuksen on kerrottu puretun sortumisvaaran takia. Muut hirsirakennukset ovat siirretty museoon. Rakennusten numeroinnin ja sijainnin voi n\u00e4hd\u00e4 palovakuutusasiakirjan tonttikartasta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

P\u00e4\u00e4rakennuksen etel\u00e4p\u00e4\u00e4 vaurioitui tulipalossa v. 1901 ja korjattiin samana vuonna jolloin uusittiin ulkovuoraus. Rakennusta on kohdannut parikin tulipaloa, joista toisesta on v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 perim\u00e4tietoa. T\u00e4m\u00e4 tapahtui markkinoiden aikaan ja se pelasti talon. Palo havaittiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja kun v\u00e4ke\u00e4 oli runsaasti liikkeell\u00e4, saatiin nopeasti aikaan \u00e4mp\u00e4riketju. Sammutusveden liikkuessa ripe\u00e4sti merest\u00e4 palopes\u00e4kkeisiin saatiin tuli taintumaan. Ullakkorakenteissa talon etel\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on viel\u00e4kin havaittavissa palon hiiltym\u00e4j\u00e4lki\u00e4.<\/p>\n

Uusi julkisivu vaikuttaa maalatun v\u00e4ris\u00e4vyihin, joita k\u00e4ytettiin ven\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 puukasarmeissa.<\/p>\n

\"\"

Parmanska huset fr\u00e5n Packhustorget<\/p><\/div>\n

Ihmisi\u00e4 ja tapahtumia<\/h1>\n

Kyseess\u00e4 oleva Parmanin kauppiastalo liittyy monella tavalla Suomen historiaan. Haminalainen kauppias ja kultasepp\u00e4 Jakob Benedictius l\u00e4hti Pikkuvihan levottomia aikoja pakoon 1740-luvulla Ruotsin puolelle G\u00e4vleen. Rauhan tultua h\u00e4n ei voinut palata Haminaan, joka oli j\u00e4\u00e4nyt Ven\u00e4j\u00e4n puolelle vaan siirtyi perheineen Kristiinankaupunkiin ja hankki tontin Rantakatu 55:st\u00e4, joka ulottui It\u00e4iselle Pitk\u00e4kadulle asti. Ainakin vuoden 1749 tonttirekisteriss\u00e4 se on h\u00e4nen nimiss\u00e4\u00e4n. Tilanmuodostus on suoritettu Kristiinankaupungin kiinteist\u00f6rekisterin\u00a0 mukaan\u00a0 26.1.1792.\u00a0 Tontilla oli aluksi sotapakolaisten koti ja ty\u00f6paja. Apulaisekseen h\u00e4n kutsui G\u00e4vlest\u00e4, jossa h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 toimi tehtailijana, Johan Parmanin (1716 – 1808). Parmanit ovat Baltian saksalaista sukua.<\/p>\n

Johanin nimi mainitaan Kristiinankaupungissa ensi kerran 26.12.1750. H\u00e4nest\u00e4 tuli, naituaan esimiehens\u00e4 Benedictiuksen tytt\u00e4ren Marian, t\u00e4m\u00e4n v\u00e4vy, ja h\u00e4n peri tontin v. 1755. My\u00f6hemmin t\u00e4m\u00e4 ansiokas kristiinankaupunkilainen kauppias ja raatimies rakennutti t\u00e4lle perim\u00e4lleen \u00a0 tontille\u00a0v. 1756 kauppiastalon. Siihen tehtiin v. 1786 ja 1800-luvun alussa muutoksia ja rakenteellisia lis\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n

Rakennukseen liittyy valtavasti kaupallista, poliittista ja henkil\u00f6historiaa. Rakennus toimi kauppiastalona Johanin poikien Carl Petterin (1772 – 1810) ja Eric Magnusin (1769 – 1813) jatkamana.\u00a0 Carl\u00a0 Petterin\u00a0 poika \u00a0 oli \u00a0 Carl\u00a0 Johan\u00a0 (1808 \u00a0 –\u00a0 1862).\u00a0 N\u00e4ist\u00e4\u00a0 v\u00e4rikk\u00e4ist\u00e4kin Baltian saksalaissuvun Parmaneista on historiankirjoituksissa ja perim\u00e4tiedossa paljonkin tositarinoita. Parmanin suku ja kauppiastalo joutuivat ven\u00e4l\u00e4isten valtaapit\u00e4vien huomion kohteeksi. Olihan se kaupungin t\u00e4rkein ja huomattavin kauppiaskoti. Suvussa s\u00e4ilyneen perim\u00e4tiedon mukaan t\u00e4m\u00e4 kauppiastalo ry\u00f6stettiin Suomen sodan aikaan (1808 – 1809) perusteellisesti niin, ett\u00e4 lehm\u00e4tkin vietiin talon navetasta. Ainoastaan se huone, jossa Carl Petterin puoliso Eva Maria makasi lapsivuoteessa, s\u00e4\u00e4stettiin. Eri l\u00e4hteiss\u00e4 on toisistaan poikkeavia kertomuksia siit\u00e4 kuinka kasakat ottivat v. 1808 Parmanin perheen pojan Eric Magnusin kiinni kaupungin ulkopuolella. T\u00e4m\u00e4 joutui ainoana kristiinankaupunkilaisena kasakoitten ankaraan kujanjuoksuun Lapv\u00e4\u00e4rtin kirkolla elokuussa v. 1808. H\u00e4net ruoskittiin pahasti ja h\u00e4n menehtyi vammoihinsa joitakin vuosia my\u00f6hemmin. Parmanin suvussa oli my\u00f6s laivanvarustajia ja merikapteenikin.<\/p>\n

Carl Johan Parmanin kuoltua v. 1862 h\u00e4nen poikansa Wilhelm Parman<\/a> seurasi sukunsa perinteit\u00e4 \u00a0 antautuen liikealalle.<\/p>\n

L\u00e4hde: Kristiinankaupungin suomalaisen seurakuntakeskusrakennuksen <\/b>Parmanin talon rakennushistoriallinen selvitys<\/b><\/a><\/p>\n\n\n

\"\"<\/a>
Ritning och Planteckning af en till\u00e4mnad bageribyggnad af tegelsten att uppf\u00f6ras \u00e5 Bagarm\u00e4star A E Ekholms egande g\u00e5rd No23 i f\u00f6rsta qvarteret<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Beskrifning att f\u00e5 g\u00f6ra f\u00f6ljande f\u00f6r\u00e4ndring \u00e5 Fasaden af boningsbyggnaden \u00e5 G\u00e5rden No23 i f\u00f6rsta qvarteret tillh\u00f6rig Bagarem\u00e4staren A E Ekholm <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Grund genomsk\u00e4rning och facad ritnignar 1868<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Ritning \u00f6fver ett Magasin och en Uthusbyggnad \u00e5 tomten No23 i f\u00f6rsta qvarteret i Kristinestad<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Ritning \u00f6fver f\u00f6r\u00e4ndring af bodlokalens f\u00f6rflyktning \u00e5 Boningsbyggnaden \u00e5 g\u00e5rden No 23 i f\u00f6rsta qvarteret<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"featured_media":237,"parent":0,"menu_order":0,"template":"","street":[69,31],"class_list":["post-239","building","type-building","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","street-parmaninkatu","street-rantakatu","has-thumb"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/239","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building"}],"about":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/building"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/239\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19112,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/239\/revisions\/19112"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/237"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=239"}],"wp:term":[{"taxonomy":"street","embeddable":true,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/street?post=239"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}