{"id":10006,"date":"2023-11-07T20:35:19","date_gmt":"2023-11-07T20:35:19","guid":{"rendered":"https:\/\/krsdigiarc.com\/building\/vastra-tullstugan\/"},"modified":"2024-05-16T06:16:09","modified_gmt":"2024-05-16T06:16:09","slug":"vastra-tullstugan","status":"publish","type":"building","link":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/building\/vastra-tullstugan\/","title":{"rendered":"L\u00e4ntinen tullitupa"},"content":{"rendered":"\n

L\u00e4ntinen tullitupa on toinen Kristiinankaupungin s\u00e4ilyneist\u00e4 tullituvista. Tullituvissa kannettiin \u201dpikkutulli\u201d maaseudulta kaupunkiin myyt\u00e4v\u00e4ksi tuoduista tavaroista. Tuvat on rakennettu Kuninkaallisen kamarikollegion vuoden 1759 mallipiirustuksen mukaan ja on dendrologisten tutkimusten perusteella ajoitettu 1760-luvun alkuun. L\u00e4ntisen tullituvan todenn\u00e4k\u00f6inen rakennusvuosi on 1762.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n

PIKKUTULLI<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1622\u20131808 v\u00e4lisen\u00e4 aikana oli ulkomaan tullin lis\u00e4ksi voimassa maatulli tai pikkutulli, joka perittiin maaseudulta kaupunkeihin tuotavista tavaroista. Sen tarkoitus oli keskitt\u00e4\u00e4 kaupank\u00e4ynti\u00e4 kaupunkeihin ja kasvattaa Ruotsin valtionkassan tuloja. Kaupunkien ymp\u00e4rille rakennettiin tulliaitoja kivist\u00e4, lankuista tai riu\u2019uista. Alun perin niiden piti olla 8 kyyn\u00e4r\u00e4n (4,5 m) korkuisia; my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa v\u00e4himm\u00e4ismitaksi tuli 2\u00bd kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4 (1,5 m). Kaikki liikenne ohjattiin \u00f6isin suljettavien tulliporttien kautta, ja porttien viereen pystytettiin tullirakennuksia.<\/p>\n\n\n\n

Tulli perittiin kaikista kulutustavaroista. Maksun suuruus oli aluksi 1\/32 (n. 3 %) tavaran arvosta, my\u00f6hemmin se laskettiin painon tai mitan perusteella. Kun talonpoika toi tavarakuorman tori- tai suoramyynti\u00e4 varten, tullimies punnitsi ja mittasi tavarat. Tulli maksettiin suoraan tullikirstun kolikko-aukkoon. Ainoastaan k\u00e4skynhaltijalla (valtion korkeimmalla edustajalla tietyll\u00e4 alueella) oli avaimet kirstuun. Varkauksien ja korruption ennaltaehk\u00e4isemiseksi kirstussa oli usein jopa kolme lukkoa, joiden avaamiseksi tarvittiin kolmen ihmisen samanaikaista l\u00e4sn\u00e4oloa. Tullimaksun suoritettuaan talonpoika sai kuitin, jota n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vartija avasi h\u00e4nelle portin.<\/p>\n\n\n\n

Tulli oli maksettava siit\u00e4 huolimatta, myytiink\u00f6 tavara tai ei. Tulli oli sen takia ep\u00e4suosittu. Toimittaakseen ty\u00f6ns\u00e4, tullin palveluksessa olevien piti olla aseistettuja. Salalakuljetus oli pikemminkin s\u00e4\u00e4nt\u00f6 kuin poikkeus. Pikkutullij\u00e4rjestelm\u00e4 oli valtiolle hankala yll\u00e4pit\u00e4\u00e4, ja tullin kanto oli pitkiksi ajoiksi ulkoistettu yksityisille. Pikkutulli poistettiin Suomessa 1808.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kartta 1700-luvun alusta. Kungliga Biblioteket (Ruotsin kansalliskirjasto), Tukholma.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kristiinankaupungissa tulliaita ymp\u00e4r\u00f6i melkein koko nykyist\u00e4 puukaupunkia. Aidan reitti kaupungin l\u00e4nsilaidalla vastaa suurin piirtein nykyist\u00e4 Aitakatua. Isonvihan aikana 1700-luvun alussa aita tuhoutui, mutta rakennettiin uudelleen 1726. Vastuu aidan rakentamisesta ja yll\u00e4pidosta oli kaupungin porvareilla. Tukholmaan vuonna 1803 l\u00e4hetetyn raportin mukaan kristiinankaupunkilaiset eiv\u00e4t olleet hoitaneet teht\u00e4v\u00e4\u00e4, ja aita oli rapistunut ja kadonnut.<\/p>\n\n\n\n

KRISTIINANKAUPUNGIN TULLITUVAT
<\/strong>Tullaustilojen lis\u00e4ksi tullituvat saattoivat my\u00f6s sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tullimiehen ja h\u00e4nen perheens\u00e4 asunnon. Kristiinankaupungin suhteellisen alkuper\u00e4isess\u00e4 tilassa s\u00e4ilyneet tullituvat ovat ainutlaatuisia. Vain muutama tullitalo Ruotsissa ja Suomessa on s\u00e4ilynyt nykyp\u00e4iviin, useimmiten siirrettyn\u00e4 tai uudelleenrakennettuna muuta tarkoitusta varten, kuten esim. Oulussa ja Uudessakaarlepyyss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kristiinankaupungissa on ollut tullitupia 1660-luvulta asti. L\u00e4ntinen tullitupa hoiti maatiet\u00e4 pitkin N\u00e4rpi\u00f6n suunnalta tulevaa liikennett\u00e4. Se sijaitsi alun perin nykyisest\u00e4 paikasta n. 20 m pohjoiseen, nykyisen koulurakennuksen kohdalla. Nykyisell\u00e4 Kauppatorilla sijainnut it\u00e4inen tullitupa palveli vesiteitse tulevia \u2013 ennen kivisillan rakentamista torille saavuttiin veneell\u00e4. Ns. Pohjoistullilla oli 1700-luvun lopulla pienempi vahtitupa, jota k\u00e4ytettiin talvikaudella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Mallipiirustus vuodelta 1759<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Ote vuoden 1622 maatullitaksasta. Tullimaksut m\u00e4\u00e4riteltyin\u00e4 \u00e4yreiss\u00e4 mm. erin\u00e4isist\u00e4 riistalinnuista (esim. haahka, kurki ja haikara, 20 kottaraista) ja savustetusta lohesta sek\u00e4 h\u00e4r\u00e4n, vasikan, majavan ja ilveksen nahasta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Tullimies ns. provinssipuvussa. Kristiinankaupungissa oli vuonna 1803 tulliviraston palveluksessa tullimies, kaksi kirjuria ja nelj\u00e4 \u201dtullisy\u00f6k\u00e4ri\u00e4\u201d eli tarkastajaa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\n

Mink\u00e4 ik\u00e4isi\u00e4 s\u00e4ilyneet tullituvat ovat? <\/strong>Kristiinankaupungin tullituvat, eritoten l\u00e4ntinen tupa, noudattavat p\u00e4\u00e4osiltaan Tukholmassa sijaitsevan Kamarikollegion mallipiirustusta vuodelta 1759. Samanmallisia tullirakennuksia pystytettiin muihinkin kaupunkeihin Ruotsin alueelle, mutta niist\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n ei ole s\u00e4ilynyt. Vuonna 2022 otettiin talojen hirsist\u00e4 poran\u00e4ytteit\u00e4 dendrokronologista tutkimusta varten. Vuosirenkaista ilmenee, ett\u00e4 puut on kaadettu 1760\u20131761, joten rakennukset on pystytetty 1760-luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n

1808 j\u00e4lkeen. <\/strong>Sek\u00e4 it\u00e4inen ett\u00e4 l\u00e4ntinen tullitupa siirrettiin 1800-luvun alussa tarpeettomina kaupungin Pohjap\u00e4\u00e4h\u00e4n, it\u00e4inen viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 1825, l\u00e4ntinen 1840-luvulla. Talot otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mm. k\u00f6yhien asuntoina sek\u00e4 kulkutautisairaalana kolera- (1899) ja tulirokkoepidemian (1910) aikana. Jo 1930-luvulla ehdotettiin, ett\u00e4 l\u00e4ntinen tullitupa siirrett\u00e4isiin vanhalle paikalleen museok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta siirto tapahtui vasta vuonna 1967. Toinen tullitupa j\u00e4i Pohjap\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Stefan Blomqvistin dendrokronologinen tutkimus, raportti 2022 (ruotsiksi)<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\"\"
Tullituvat Pohjoistullilla 1930-luvulla. Valokuva: Jarkko Ikkel\u00e4-Kosken kokoelmat<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\u00a9 Staffan Martikainen 2023.
L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Bengtsson, Richard: Vid stadens hank och st\u00f6r: tullstugor, portar och bommar i svenska st\u00e4der 1622\u20131810. <\/em>Tullmuseum, 1998.
Berggren, Jan: Tullsnok \u2013 \u00f6ppna bommen! Carl Michael Bellman och tullen<\/em>. Carlsons, 2003.
Fleetwood, Georg W: Adelsuniformen. Fataburen. Nordiska museets och Skansens \u00e5rsbok <\/em>1940.<\/p>\n\n\n\n

Nymansson, Peter: Kristinestad och Kask\u00f6.<\/em> Manuskript, 1803.
\u201dPikkutullin p\u00e4ivilt\u00e4\u201d. Suomen Kuvalehti<\/em> 17.3.1933.
Suomen kaupunkirakentamisen historia.<\/em> Toim. Henrik Lilius ja Pekka K\u00e4rki. SKS, 2014

<\/p>\n","protected":false},"featured_media":9967,"parent":0,"menu_order":0,"template":"","street":[],"class_list":["post-10006","building","type-building","status-publish","has-post-thumbnail","hentry","has-thumb"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/10006","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building"}],"about":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/building"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/10006\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11086,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/building\/10006\/revisions\/11086"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9967"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10006"}],"wp:term":[{"taxonomy":"street","embeddable":true,"href":"https:\/\/krsdigiarc.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/street?post=10006"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}