TALOKYLTIT

Kiitos mielenkiinnosta talokylttejä ja paikallishistoriaa kohtaan. Oman kyltin hankkiminen on antoisaa työtä, jonka aikana talosi historiasta ja sen edellisistä asukkaista selviää paljon mielenkiintoista. Näillä ohjeilla pääset alkuun.

PROSESSI LYHYESTI

  1. Selvittäkää talon historiaa ja edellisiä omistajia lähdemateriaaleista. Lista alla.
  2. Tehkää keräämistänne tiedoista mielellään 1 x A4n verran tekstiä ja siitä puolestaan 3 lauseen tiivistelmä. Kaikille tiedoille pitäisi olla lähteet. Lähde voi olla esim. “suvussa kulkenut tieto”, tai “vuoden 1870 palovakuutuskirja numero 12345”. Sisällön määrälle ei ole rajoituksia, voit julkaista talostasi vaikka väitöskirjan, mutta alussa olisi hyvä olla tiivistetty osa missä satunnaiselle ohikulkijalle mielenkiintoisempaa luettavaa. Olemme pyrkineet käyttämään seuraavia alaotsikoita:
    Historia
    Tässä kerrotaa yleisesti talon ja sen asukkaiden historiasta. Tämä on se teksti minkä esim. ohikulkeva henkilö saattaisi lukea kyltin QR-koodin skannattuaan.
    Rakennushistoria
    Tässä voidaan käydä yksityiskohtaisemmin vuosi vuodelta rakennusten vaiheita, esim. palovakuutuskirjoista löytyvillä tiedoilla.
    Omistajia ja asukkaita
    Tässä voidaan käydä luettelonomaisesti läpi talon omistajat ja asukkaat.
     
    Kaikki vanhat kuvat ovat tietysti mahtava lisä tekstiin. Henkilöille tehdään mielellään myös omat sivut henkilösivujen alle.
  3. Pidempi teksti tulee talon sivulle krsdigiarc.com-sivustolle suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja tiivistelmä kylttiin suomeksi ja ruotsiksi. Todella pitkiä tekstejä ei käännetä kokonaan ainakaan englanniksi.
  4. Toimittakaa tekstit Harri Alatalolle (harri@krepelin.fi) tai Dag Björklund (dag@iki.fi). Harri tekee teille ensin ehdotuksen omaksi kyltiksenne (tässä yksi esimerkki). Sen sisältöä voi säätää tilaushetkeen asti. Tilauksia tehdään kahdesti vuodessa, tyypillisesti kesäkuun ja joulukuun puolessavälissä, mutta muukin aikataulu järjestyy.
  5. Harri ja Dag tekee pidemmän tekstinne pohjalta talollenne oman sivun digiarc.com-sivustolle ja lähettää teille linkin. Jos olette tottuneita WordPressin käyttäjiä niin teille voidaan tehdä Digiarc-sivustolle myös omat tunnuksenne ja voitte syöttää ja hallinnoida talosivustonne sisältöä suoraan itse. Tunnukset voi tilata Harrilta tai Dag Björklundilta (dag@iki.fi). 
  6. Sopikaa Harrin tai Dagin kanssa miten ruotsin- ja englanninkieliset käännökset järjestetään. Itse käytämme avuksi ilmaista Deepl-käännöspalvelua, joka tekee paljon kelvollisempaa jälkeä kuin Google Kääntäjä, joten on todennäköistä, että saatte käännöksen tehtyä sen kanssa ihan itse. Harri voi oikolukea englanninkielisen käännöksen ja Dag ruotsinkielisen.
  7. Yksi kyltti maksaa 50 EUR (Kristiina-Seuran jäsenille 30 EUR), Toinen kyltti samaan taloon (jos vaikka tontti on iso tai talo on kahden kadun kulmassa) 20 EUR. Jos haluat liittyä jäseneksi, laita meiliä os. maarit.rosengard@pp.inet.fi. 

LÄHTEET

  1. Talon rakennushistorian tärkein primäärilähde on varmasti talon palovakuutuskirjat. Niistä selviää rakennusvuodet, rakennusten rappeutuminen, uudistukset ja remontit, sekä esim. sisätilojen huonejaot, tulisijat ja jopa pintamateriaalit. Palovakuutuskirjoja on Felénin talon arkistossa, mutta krsdigarc porukka on hakenut apurahaa eripuolella Suomea säilytettävien Kristiinan palovakutuuskirjojen digitoimiseen (seitsemän laatikollista). Jos tämä hanke toteutuu kirjat julkaistaan krsdigiarc.com sivustolla.
  2. Talon entisten asukkaiden selvittäminen tapahtuu parhaiten henkikirjoista jotka löytyvät digitaalisena täältä. Tietojen löytäminen ja lukeminen voi olla hiukan haastavaa. Ensimmäisenä tarvitset talosi numeron. Talojen numerointi on vaihtunut muutamaan otteeseen, mutta yleensä 1820 luvulla käyttöön otettu numerointi on tärkein (ja se yleensä näkyy myös nykyään käytössä olevasta kiinteistötunnuksesta). Talojen numerointi löytyy esim. vuoden 1825 kartasta
  3. Näiden primäärilähteiden lisäksi valmiiksi pureskeltua tietoa voi löytyä vaikka paikalliselta harrastajatutkijalta Lasse Backlundilta jolla on sivusto johon hän on dokumentoinut omia talohistoriikkejaan. Jos omaa taloasi ei siellä vielä ole niin Lassella on varmasti materiaalia pöytälaatikossaan valmiina ja jos pyydätte niin hän varmasti julkaisee niistä historiikin omalle sivustolleen ja sen tietoja sitten Lassen luvalla voi käyttää.
  1. 1960 luvulla tehdystä kaupungin taiteellisesta ja historialliesta inventoinnista löytyy useiden talojen vuosilukuja ja hiukan muuta historiaa (tiedot perustuvat usein palovakuutuskirjoihin), sekä rakennuskannan tilanne inventointivuonna. Joistakin taloista tehtiin pitkiä ja yksityiskohtaisia inventointikertomuksia
  2. Kristiinankaupungin historiasta tehdyt kirjat kertovat taloista, laivoista ja ihmisistä kukin omasta näkökulmastaan ja sisältävät myös kuvia joita voi käyttää kunhan mainitsee lähteen. Omaksi näitä voi etsiä paikallisesta kirjakaupasta tai netistä ja lainaksi kirjastosta:
    1. Anneli Mäkelä (toim): Kristiinankaupungin Historia 1, 1984
    2. Per-Olof Jarle: Kristinestads byggnadshistoria. Scriptum. Vasa 2006.
    3. Olle Haavisto: Kristinestad – En småstadsidyll. Vaasa Oy. Vasa 1985.
    4. Olle Haavisto: Kristinestad – En småstadsidyll 350 år. I-print/Suupohjan Kirjapaino. Kristinestad 1999.
    5. Christer Norrvik: Purjeiden kaupunki – Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen. Oy Fram Ab. Vasa 1999.
    6. Blad ur Kristinestads sjöfartshistoria, Nystén Lilly, 1949
    7. Kurkistuksia Kristiinankaupunkiin, Waronen & Rantamäki
    8. Kristiinankaupunki Rakennustapaohjeisto, Koivula, 1999, Suupohjan Kirjapaino, Kristiinankaupunki

Kysymyksiä?

Harri ja Dag auttavat mielellään!