Postimestari Hägglund vaimonsa Ullan kanssa yhdistivät vuona 1820 kaksi vanhempaa rakennusta täksi taloksi. Talossa on sen jälkjeen asunut niin merikapteeneja ja kauppiaita kuin piikojakin.

Historia

Päärakennus rakennettiin palovakuutuskirjojen mukaan 1820, mutta kuten yllä mainittiin kyseessä on luultavasti ollut kahden vanhemman talon yhdistäminen sinä vuonna.
Vuonna 1905 talon osti kansakoulunopettaja Josefina Lund ja taloa kutsuttiin pitkään “Lundis gården”iksi hänen mukaansa.
Vuoden 1920 rakennuspiirustuksessa talo on yhdistetty mutta on vieläkin kahtena osana, ovea osien välissä ei piirustuksen mukaan ole.

Rakennushistoria

Hirsistä rakennettu pitkänurkkainen, 1-kerroksinen, satulakattoinen rakennus, jonka runko-osa pvk;n mukaan on rakennettu 1820, sekä lisärakennus v. 1859. Rakennus muodostuu siis kahdesta 2-huonetta käsittävästä osasta, joiden välissä on ollut läpikulkäytävä kadulta pihalle(nykyisin huone 3). Eteläosa on pohjoisosaa kapeampi ja niitä yhdistävä seinä on siksi pihan puolella viisto. En ole saanut selville kumpi osa on aikaisemmin rakennettu. Poikittaisväliseinät jakavat rakennuksen 5 huoneeseen. Lisäksi
on pihan puolella kuisti.

Palovakuutuskirja

1872 Palovakuutuskirja 7625, Tarmon arkistos.

Omistaja: Tullimestarin tytär Wendla Charlotta Engman

Talo No 1: Asuinrakennus vuodelta 1820, laajennettu 1859, vuoraamaton, tiilikatto. 33 1/4 kyynärää x 7 1/2 kyynärää x 9 1/2 kyynärää.
1-kerros 5 huonetta sekä lautarakenteinen kuisti.
Yhteensä 4 kakluunia sekä keittiöliesi leivinuunilla.

Talo No 2: Asuinrakennus vuodelsta 1859, vuoraamaton, tiilikatto.
10 x 7 1/2 x 9 1/2 kyynärää. 1-kerros.
2 huonetta , ja lisäksi lautarakenteinen kuisti, jossa portaat.
1 kaakeliuuni ja keittiöliesi.

Talo No 3: Ulkohuonerakennus, rak. 1859, tiilikatto.
21 3/4 X 7 X 9 kyynärää.
Talousvaja, lantala ja käymälä, navetta, eteinen ja rehuvarasto.

Talo No 4: Lautarakenteinen halkovaja.

Talossa numero 4 joka nykyään toimii varastona/autokatoksena on hirteen kaiverrettu vuosiluku 1873. Rakennus on nykyisen omistajan (2021) mukaan siirretty 1800-luvulla Leppäsalmelta missä se on toiminut venevajana. Ei ole tiedossa onko 1873 alkuperäinen rakennusvuosi, vai siirtovuosi, luultavasti ainakin jompikumpi.

Omistajia ja asukkaita

Omistajaista ja asukkaista voit lukea Lasse Backlundin sivulta.

Vuonna 1905 entinen vuokralainen, kansakoulunopettaja Josefina Lund (s.Hägglund) osti talon. Hänen luonaan asui piika Vilhelmina Klockars (s.1885).

Teksti: Dag Björklund, Tobis Bergvik, Martina Mitts

Merikapteeni Johan Gustav Parman rakennutti talon vuonna 1853. Hän ja laivansa haaksirikkoutui Amerikan rannikolle 1871. Vuonna 1948 puhelinaluepäällikkö Birger Reinlund osti talon ja nyt taloa asuu Reinlundien toinen sukupolvi.

Historiaa

Merikapteeni Johan Gustav Parman rakennutti talon vuonna 1853 ja sen jälkeen talossa asui Parmanin vaimo Agatha Elisabeth ja heidän neljä lastaan, tyttäret Hilda Elisabeth (Betty), Hilma ja Anna sekä poikansa Gustav Adolf.

Adolf muutti sittemmin Poriin, jossa meni naimisiin Ellen Sofia Palmrothin kanssa. Siskot puolestaan asuivat Parmanin talossa koko elämänsä.

Johan Gustav haaksirikkoutui laivansa ja miehistönsä kanssa Amerikan rannikolla vuonna 1871. Näin ollen taloon jäivät leski Agatha sekä tyttäret, jotka elättivät itsensä kauniin puutarhansa kukkien, yrttien ja mausteiden kasvattamisella ja myynnillä.

Elämä oli kovaa. Tyttäret eivät kuitenkaan halunneet luopua kapteeninperheen elintasostaan, joten he järjestivät itselleen vilkkaan seuraelämän kutsuineen. Ystäväpiiriin kuuluivat mm. Emmy Wendelin, Minna Hydén sekä Karin Fontell.

Rakennushistoria

Tontin alue on korttelissa, joka ei kuulunut vielä Kristiinankaupungin ensimmäiseen asemakaavaan (v. 1652).

Vuoden 1658 uudistetussa asemakaavassa alueelle on merkitty uusi kortteli ja sen tonteille omistajat. Tuolloin nykyinen kortteli jakautui vielä kahdeksi erilliseksi kortteliksi, joita erotti toisistaan nykyisen Uusikadun kohdalla korttelin poikki kulkenut itä-länsi -suuntainen katulinja.

Puutarhana olevan tontin kerrostumat ovat oletettavasti erittäin hyvin säilyneitä. Tosin tontin pohjoisreunalla oleva kaivo ja siihen liittyvät kaivantolinjat ovat luultavasti tuhonneet osan kerrostumista.
Kaupunkiarkeologinen inventointi 2001

Palovakuutuskirja

Palovakuutuskirja 3752 vuodelta 1855

Ote oheisesta kirjeestä:

Hyvässä kunnossa oleva mänty- ja kuusihirsistä vuonna 1852 pystytetty rakennus, jossa kuusi huonetta eli porstua, sali sekä kolme kamaria, joissa neljä kaakeliuunia, sekä keittiö jossa liesi, leivinuuni ja syvennys.

Kaikissa huoneissa öljymaalattu jalkalista. Kaikissa huoneissa vesivärimaalatut tapetit.

Vuoden 1967 rakennusinventointi

1. Asuinrakennus, jossa sileä pääty, ensisijaisesti sileä vaakapaneeli, valmattu katto. A, MB
2. Ulkorakennus, ristikkopaneeli. A

Omistajia ja asukkaita

1853
Merikapteeni Johan Gustav Parman rakennutti talon

1875
Leski Agatha Parman, lapset Hilda, Hilma, ottotytär Thekla Rösgren, Piika

1948
Telealuepäällikkö Birger Reinlund osti talon

Lähteet: “Fröknarna Parmans receptbok”, Margareta Reinlund, Monica Sirén
Tiedot koostanut Dag Björklund